Kahdensadannen kerran eläinten oikeuksista

Olin lihava, hyllyvä ja iloinen, mutta sitten yöni pilattiin taas. Tällä kertaa kaikki alkoi Facebook-yhteisöstä nimeltä "Animal cracker rights".

Se oli hauska. Voisin melkein liittyä siihen. Mutta tämä kommentti palautti mut taas uupuneeseen vitutukseen:



Tää vois olla hyvää parodiaa anti-eläinoikeusihmisistä. Mutta ainakin Facebook-tykkäyksiensä (People Eating Tasty Animals, jne.) perusteella Jani Anttonen on tosissaan.

Tästä päästään laajempaan aiheeseen: aktiivisesti eläinoikeuksia vastustavat ihmiset. Mulle ilmiö on aina ollut käsittämätön, enkä osaa arvioida sen laajuutta. En tajua, miksi ihmisten tai eläinten oikeuksia pitäisi vastustaa. Miten se on Janilta pois, että muita ei systemaattisesti satuteta?

Osaan arvioida syitä jonkin verran. Miksi joku ensinnäkään vastustaisi eläinten oikeuksia? Kenelle eläinten oikeudet ovat uhka?

Todennäköisesti kyse onkin ennen muuta eläinaktivistien vastustamisesta. Ihmisillä on taipumus vihata toisia ihmisiä. Harva osaa aidosti vihata vaikka lehmää. Itse asiassa useimmat välittävät lehmistä. Eläinaktivismin vastustaminen näyttää käytännössä eläinten oikeuksien vastustamiselta, koska sitä harjoitetaan yleensä "kannattamalla" kovaäänisesti kaikenlaista eläinten kaltoinkohtelua, kuten teollista lihantuotantoa tai turkistarhausta. Tämä on lähinnä vihainen kannanotto kaikenlaisia Parempia Ihmisiä vastaan, ei niinkään kannanotto eläinrääkkäyksen puolesta. En usko, että kovin moni näistä ihmisistä tulee koskaan ajatelleeksi, että pekoni on todellakin revitty jonkun rääkätyn sian pakarasta eikä kyseisellä sialla ole paskan vertaa tekemistä ihmisten välisten aggressioiden kanssa.

Jos vihaat minua, revi minulta lihas ja syö se, mitä vittua sä sitä jollekin pikku possulle kostat? Sika on sijaiskärsijä, jotta jotkut saisivat rakentaa identiteettiään ajatukselle "vihaan hippejä".

Todennäköisesti kyse on paitsi boheemien eläinaktivisti-ihmisten vastustamisesta myös jonkinlaisesta sisäisestä konfliktista. Ihminen, jolla on edes jonkinlainen aavistus siitä millainen helvetti moderni eläinteollisuus on, joutuu valitsemaan: joko osallistun tähän rahoillani tai ryhdyn kasvissyöjäksi.

Ne, jotka valitsevat osallistumisen, joutuvat usein emotionaaliseen ristiriitaan: en voi hyväksyä tätä, mutta kasvissyönti olisi liian iso askel. Tästä seuraa irrationaalinen vastustus: tiedän että pitäisi olla vegetaristi, mutta en halua, joten vegetarismi on väärin. Eläinaktivistit hirteen! Kasveillakin on tunteet! Luonto on julma! Tämä on tietysti ihan helvetin väsyttävää ja älyllisesti epärehellistä. Ei tarvitse olla kasvissyöjä myöntääkseen että nykymuotoisessa lihateollisuudessa on jotain todella pahasti vialla. Minäkin ostan silloin tällöin Fazer-suklaata:

vaikka tiedän aivan hyvin että se 1) ei ole vegaanista, 2) on osittain tuotettu lapsityövoimalla. Tässä on moraalinen ristiriita. Teen jotain, mitä ei pitäisi tehdä. Annan rahaa taholle, jota pitäisi boikotoida.

Pitäisikö meitsin siis alkaa aktiivisesti vastustaa Norsunluurannikon lapsiorjien oikeuksia? Pitäisikö alkaa piinata niitä jotka lapsiorjien oikeuksia puolustavat? Pitäisikö alkaa juhlia lapsiorjien surkeaa kohtaloa?

EI TIETENKÄÄN.

Pitää olla rehellinen: ostan moraalitonta suklaata siksi että olen laiska ja veltto paska. Samasta syystä toiset ostavat lihaa. Olemme laiskoja ja velttoja paskoja. Rehellisyys on ensimmäinen askel kohti ratkaisua.

.........

Etsin aina ja loputtomasti jotakuta, joka osaisi PERUSTELLA miksi eläinten kunnioittamista on syytä vastustaa. Joskus harvoin törmään ihmisiin, jotka vaikuttavat tarpeeksi älykkäiltä vastaamaan haasteeseen.

Alla on aika valaiseva esimerkki yrityksestä "vastata haasteeseen".

Eräänä yönä kesällä törmäsin kiintoisaan blogiin nimeltä "Uniikki paskahiutale", jonne joku ilmeisen älykäs henkilö nimeltä Niko Jordman kirjoitti kohtuu kiinnostavia esseetyylisiä tekstejä kohtuu kiinnostavista aiheista. Perehdyttyäni aiheeseen havaitsin yhden toistuvan teeman: kyllä eläinkokeille, minä olen kaikkiruokainen, jne.

Ajattelin, että tässä on nyt ehkä viimeinkin sopiva tilaisuus saada edes jotenkin koherentti argumentti eläinoikeusvastaisuudelle. Lähetin siis kommentin. Vastaukseksi Niko antoi tämän:
Jos lihateollisuutta ei olisi, tuotantoeläimiä alettaisiin tehtailla eläintarhaan. Mitä?

Olin vitun ääliö, kun kuvittelin että eläinoikeusvastaisuudelle olisi jotain varteenotettavia argumentteja. Mitä useammin olen pyytänyt perusteluja tai pohjaa, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut: eläinten oikeuksien vastustamisen takana ei ole älyllisesti pitäviä perusteita. Kun selitystä pyytää, koko juttu hajoaa tuhkana käsiin. Eläinten oikeuksia vastustavat vain ihmiset, jotka eivät tiedä mitä eläinten oikeudet tarkoittavat tai mitä lihateollisuudessa tapahtuu. Vastaavasti evoluutioteoriaa vastustavat lähinnä ihmiset, jotka eivät tiedä mitä evoluutioteoria tarkoittaa. Se siitä.

Jos jotakuta kiinnostaa, alta löytyy kokonaisuudessaan turkoosilla alkuperäinen keskustelu. Mä oon luonnollisesti toi Anonyymi. Uniikki Paskahiutale on näköjään valitettavasti poistunut olemassaolosta, joten tämä tulee suoraan haamusivulta. Kirjoittaja ei ennen blogin poistamista nähtävästikään vaivautunut vastaamaan kysymyksiini, mikä on pettymys.




__________________________________________________________________

1. 
   Anonyymi 22.6.2013 10.27.00

   Miten vitussa päädyin tähän blogiin?
   
   Joo no anyway klikkailin tässä levottomasti näitä linkkejä ja otsikoita noin 25 minuuttia ja sain mielikuvan että olet aidosti poikkeuksellisen älykäs ja jopa viisas ihminen (vaikka yritätkin peittää sitä ton uuvuttavan, kuluneen älykkökovistyylin alle).
   
   Tätä taustaa vasten tuntuu ristiriitaiselta, että vaikutat olevan eläinoikeusajattelua vastaan. (Olipa kömpelösti ilmaistu. Oon valvonut 1,5 vuorokautta, joten paskat.) En muuten jaksa nyrjäyttää aivojani hahmottamaan, että onko kyse oikeasta asenteesta vai pelkästä provoilusta, tai muistamaan että mistä ylipäätään sain tämän mielikuvan, mutta mikäli mielikuva on oikea, kysymykseni on:
   
   miksi?
   
   Olen kysynyt tätä tuhat kertaa tuhannelta ihmiseltä, ja aina vastauksena on laiskaa epälogiikkaa tai lol pekoni.
   
   Jos mielikuva ei osu oikeaan ja olen vain sekoittanut avoimet ikkunat toisiinsa tms, niin sitten ei muuta asiaa kuin että keep it up, hieno homma, hyvält näyttää o7

   
   
   
   
   
   
   Niko 1.7.2013 1.33.00
   Moi, Anonyymi.
   
   En tiiä meneekö tämä kommenttiin vastaus mihinkään koska anonyymit ja internet, mutta vastaan niin hyvin kun jaksan laiskalta älykkökoviksen olemukseltani.
   
   Helpompaa olisi, jos nyt määrittelisit aluksi "eläinoikeusajattelun", mikä nyt sinänsä ei sano mulle yhtään mitään. Tai no sanoo, mutta ei tarpeeksi, että jaksaisin siitä mölytä. Jos tarkoitat esmes. miksi syön lihaa, niin vastaus on aika apaattinen: se on hyvää. Jos kysyt miten oikeutan itselleni vaikka eläinten tehokasvatuksen ja/tai eläinkokeet, niin voidaan alkaa jutella vähän tarkemmin. Suurin osa kasvatuseläimistä ei pärjää luonnossa ilman meidän ylläpitoa, esmes nykyiset kanat tai lehmät, joten ne kuolevat joka tapauksessa. Syödään me vain koska ne on tosi hyviä. Vaihtoehtona on sukupuutto (tai vähintään yhtä julma eläintarha). Eläinkokeet? Pfft, pidän ihmiselämää arvokkaampana kuin lehmäelämää, koska lehmällä ei ole identiteettiä (käsittääksemme) eikä esimerkiksi neokorteksia tai aivokuorta. Me tiedostamme tulevaisuuden, menneisyyden ja vaikkapa masturboinnin ilot. Me olemme tietoisia, älykkäitä. Lehmän/hiiren/viruksen ei tarvitse murehtia suhteellisen lyhyttä elämäänsä. Jos hiirten käyttäminen vaikkapa polion parantamisessa oli mielestäsi väärin, niin jaamme eri arvomaailmat: pidän ihmishenkeä tärkeämpänä kuin tuhatta, jopa miljoonaa hiirtä. Jos ne täytyy uhrata lääketieteen alttarilla, jotta miljoonat ja taas miljoonat pelastuisivat tai joiden elämänlaatu paranisi, en menetä yöunta sen takia.
   
   Voidaan toki jutella sitten siitäkin, onko ihmiskokeet ok. Toivottavasti muistat vastata.
   
   
   
   Anonyymi 10.7.2013 5.36.00
   Terve taas.
   
   Ooh, hienoa saada vastauksia. Trust me, vastauksesi on ehkä asiallisin mitä olen vastaaviin kysymyksiin toistaiseksi saanut.
   
   Sun viestissä silmiin osui kohtia, joista voi päätellä ettet ehkä ole tutustunut näihin juttuihin kovin pitkälle. Ei se mitään, en mäkään ole tutustunut esim. kannabisvapautusrintaman periaatteisiin. Ei vaan ole tähän mennessä kiinnostanut.
   
   Eläinoikeusajattelu pohjaa ennen muuta ajatukseen kärsimyksen olemassaolosta. Tarpeetonta, pinnallisista tai olemattomista syistä johtuvaa kärsimyksen aiheuttamista tulee välttää, koska moraalinen selkäranka. Nykyistä teholihateollisuutta voi pitää nimenomaan tarpeettomana kärsimyksenä, sillä me emme tarvitse sitä - paitsi tietysti syistä tyyliin "liha on hyvää", mikä tietysti on sinällään pelkkää psykopaatin järkeilyä.
   
   "Jos kysyt miten oikeutan itselleni vaikka eläinten tehokasvatuksen ja/tai eläinkokeet, niin voidaan alkaa jutella vähän tarkemmin. Suurin osa kasvatuseläimistä ei pärjää luonnossa ilman meidän ylläpitoa, esmes nykyiset kanat tai lehmät, joten ne kuolevat joka tapauksessa. Syödään me vain koska ne on tosi hyviä. Vaihtoehtona on sukupuutto (tai vähintään yhtä julma eläintarha)."
   
   Jännä että käytät sanaa "tehokasvatus" mutta seuraavissa lauseissa osoitat, ettet ole ihan selvillä eläinten tehokasvatuksen merkityksestä. "Suurin osa kasvatuseläimistä ei pärjää luonnossa ilman meidän ylläpitoa, esmes nykyiset kanat tai lehmät, joten ne kuolevat joka tapauksessa." - So what? Mikä ongelma on kuolemassa? Mikä ongelma on sukupuutossa? Ongelma on kärsimyksessä.
   
   Kärsimys on biologinen ominaisuus (käytännössä yhtä kuin fyysinen kipuaisti ja kyky aistia voimakasta pelkoa ja ahdistusta), jonka jakavat jokseenkin samanlaisena kaikki selkärankaiset eläimet.
   
   Käytännössä nykyinen lihatehtailu tarkoittaa tätä: 60 miljardia (kyllä, miljardia) eläintä per vuosi pakotetaan keinosiemennyksellä syntymään keinotekoisesti tehdasoloihin, joissa näiden on käytännössä mahdoton liikkua tai toteuttaa mitään luonnollista tarvetta. Tehosikala näyttää käytännössä valtavalta metallihäkkyrältä, jonka sisältä paistaa loputtomasti vaaleanpunaisia possuja senttimetrin etäisyydellä toisistaan.
   
   Turha mennä tässä loputtomiin yksityiskohtiin. Niistä voisi kirjoittaa tuhat kirjaa. Tässä tapauksessa juttu tiivistyy helkkarin hyvin yhteen kuvaan:
   
   
   
   See the point? Kasvissyönnissä ei ole kyse hysteerisestä suhtautumisesta kuolemaan, vaan yksinkertaisesti tällaisilla metodeilla tuotettujen tuotteiden boikotoinnista. Jos et hyväksy tuotteen tuotantotapaa, boikotoi sitä. Moraalinen selkäranka. Teholihateollisuudessa sitä hetkeä, jona eläin on nostettu jaloistaan liukuhihnalle kattoon ja lopulta viimein tapetaan, voi itse asiassa pitää ainoana helpotuksen hetkenä tuotetun eläimen elinkaaressa. Eläköön kuolema.
   
   Nämä eläimet. eivät. elä. luonnossa. Jos tämä 60 miljardin keinotekoisen "elämän" tehtailuvauhti lakkaisi, maailmaan jäisi huomattavasti vähemmän kanoja ja possuja. Mitä sitten? Miksi niiden pitäisi alunperinkään olla olemassa? Tällä hetkellä niiden olemassaolo on turhaa lihasmöhkäleeksi jalostettua kärsimystä, josta hyötyvät lähinnä Atrian ja Mäkkärin pamput saamalla vielä lisää massia tileilleen. Ei käy hirveästi sääliksi, jos nykymuotoinen lihateollisuus jonain päivänä häivytetään olemassaolosta ja nämä tyypit joutuvat surumielisesti vetäytymään eläkkeelle miljardiensa kanssa.
   
   
   Tästä mennään koko jutun ytimeen:
   
   "Eläinkokeet? Pfft, pidän ihmiselämää arvokkaampana kuin lehmäelämää, koska lehmällä ei ole identiteettiä (käsittääksemme) eikä esimerkiksi neokorteksia tai aivokuorta. Me tiedostamme tulevaisuuden, menneisyyden ja vaikkapa masturboinnin ilot. Me olemme tietoisia, älykkäitä."
   
   Tässä on merkittävä looginen ristiriita. (Btw, toivottavasti puhumme nyt siis elämän laadusta emmekä kuolemasta. Totta kai ihmisen _KUOLEMA_ on suurempi tragedia kuin jonkun anonyymin hiiren. Ihmisen kuolemasta seuraa todennäköisesti enemmän kärsimystä ihmisen läheisille kuin hiiren kuolemasta kenellekään. Samalla logiikalla myös perheellisen miehen kuolema on suurempi tragedia kuin minun, joka olen ihmisiä karttava teini-ikäinen vitun pummi.)
   
   Jos tarkoitat sitä, että lehmälle tuotettu kärsimys tai lehmän onneton _elämä_ on pienempi ongelma kuin ihmisen kärsimys tai ihmisen onneton elämä, niin logiikka menee epämääräisemmäksi. Tässä tapauksessa perustelet ihmisen kärsimyksen merkityksellisyyden tämän älykkyysosamäärällä ym. kognitiivisilla kyvyillä. Jos nämä nimenomaiset kyvyt siis ovat moraalisesti ensisijaisia, eikö samalla logiikalla pieni lapsikin siis ole vähempiarvoinen kuin aikuinen? Ja henkisesti vaikeasti kehitysvammainen ihminen vähempiarvoinen kuin normaalikykyinen aikuinen? Ovathan he usein ihan vietävän "tyhmiä". Saako orvon, vaikeasti kehitysvammaisen vauvan silmät syövyttää hapolla, jos tämä on lääketieteellisesti merkityksellistä ja kun vauva kuitenkin on älyllisesti suunnilleen rotan tasolla? *
   
   Miksi älykkyys on merkityksellistä? Eikö moraalisesti tärkeää ole se, että syövytti silmät hapolla sitten keneltä tahansa, oli se sitten minä, vaikeasti kehitysvammainen vauva, koira tai simpanssi, on aiheutettu kipu ja tunnettu kauhu täsmälleen samaa?
   
   (Mitä eläinkokeisiin muuten tulee, niistä ehkä 0,0001 % tehdään mitenkään merkittävistä syistä. Suurin osa on epämääräistä kertailua ja ajan kuluttelua ja käsisaippuoiden kokkailua. Käytännössä tässä maailmassa kidutetaan kymmeniä miljardeja pienempiä nisäkkäitä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, jotta meikäläisten kädellislaji saisi taputella puuteria poskipäille tai parhaassa tapauksessa työntää ummetuskakan helpommin suolesta ulos. Prioriteetit.)
   
   Joo, ei mulla muuta! o7 Kiva nähdä miten vitun pitkältä tää teksti lopulta näyttää. Luultavasti vaivaudun tähän maaniseen kirjoitteluun koska tunnistan sun asenteessa entisen asenteeni. Se muuttui, kun antiteistihöyryissäni (joita tuotan edelleen toisinaan) satuin vastaanottamaan pari palasta vaarallista informaatiota.
   
   Anygays, toivon sulta kiinnostavaa vastausta. Ja mikäli tästä on välittynyt joku vittuilun maku, niin siitä ei todellakaan ole kyse. Diggaan susta ja useimmista ajatuksistasi. Hienoa nähdä että joku muukin ajattelee.
   
   Öitä,
   
   Olli B
    
   [* Näin jälkikäteen en osaa sanoa miksi kirjoitin että vauva on älyllisesti rotan tasolla. Aikuinen rotta on huomattavasti älykkäämpi kuin vastasyntynyt ihmisvauva.]