Viisi minuuttia sitten halusin kuolla. Ja kun haluan kuolla, haluan poikkeuksetta että koko ihmislaji kuolee.

En oikeastaan tiedä kuka Fiona Apple on - nähtävästi hän on joku muusikko - mutta päädyin äsken lukemaan kirjeen, jossa hän selitti keskeyttävänsä kiertueensa koska hänen vanha koiransa Janet on kuolemassa. Se oli kauneinta mitä olen koskaan ikinä mistään lukenut.

Sitten katsoin kommenttiketjua jutun alla. Kauniiden kommenttien seassa oli kommentteja tyyliin She's fucking nuts, it's a dog lol ja eat the damn thing.

En halua elää maailmassa, jossa nuo ihmiset elävät. En kestä olla täällä jos hekin ovat täällä. He ovat yksinkertaisesti, läpikotaisesti ja yksiselitteisesti pahoja ihmisiä. He eivät ole pahoja pelkästään passiivisesti - he myös vapaaehtoisesti haluavat tuottaa toisille kärsimystä ja ilmeisesti nauttivat siitä. Kuinka paljon heitä on? Ovathan he vähemmistö?

Koko tulevaisuus, kaikki mitä tulevaisuudessa tapahtuu, riippuu ihmisistä. Jos osan ihmiskunnasta muodostaa tuo hämärä joukko täydellisiä kusipäitä, miten mitään hyvää voi koskaan tapahtua? Miten mikään voi muuttua paremmaksi?

Voisin jäädä lojumaan tähän, toljottaa kattoon ja toivoa että ihminen kuolee sukupuuttoon. Voisin nousta tästä, etsiä isäni pistoolin ja häipyä maisemista.

Mutta siitä ei olisi mitään hyötyä. Mahdollisia luonnonkatastrofeja odotellessa kannattaa vain pitää helvetin lujaa kiinni siitä tosiasiasta, että rumien kommenttien seassa on paljon myös kauniita, pahojen sielujen lomassa paljon myös hyviä.

Ja toivoa Fionalle ja Janetille kaikkea hyvää.



Erään kommentoijan nimeltä Jay H. sanoin:
Not a fan of her music, but I completely support her decision to be with her dog. I would do the same. And, to the idiots posting hateful things about this: thank you for reminding me why dogs are much better company than people.



(Päivitys: Tsekkasin saman kirjeen kommentteja Facebookissa. Kaunista, kaunista, kaunista. Pahat ihmiset ovat aina niitä kasvottomia pelkureita [mutta kaikki kasvottomat pelkurit eivät ole pahoja ihmisiä, eh eh]. Ei vituta enää.)