maanantai 26. joulukuuta 2011

Joonas Konstigista Joonas Konstigille: Muutama lause lihasta

http://pastebin.com/Kv6EGPUN

Joku Facebookissa linkitti Oikeutta eläimille -seinälle kirjailija Joonas Konstigin kirjoituksen "Lihan ilot", joka esitellään seuraavin sanoin: "Miten ihmeessä lihalla voi nykyään olla niin huono maine, sehän on ihmiselämän perusaines, sanoo kirjailija Joonas Konstig. Hän vaihtoi vegetarista onnelliseksi lihansyöjäksi."

Linkittäjä varoitti, että teksti on inhottavaa. Ryhdyin siis lukemaan sitä jo valmiiksi huonovointisena.

Tässä perusteellinen vastaukseni.

Reilut kaksi vuotta sitten kohtalo - johon en usko - teki jotain ilkeää: se heitti minut väärään paikkaan väärään aikaan (lue: oikeaan paikkaan juuri oikealla hetkellä), teki sen itse asiassa kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Kohtalo (sattuma) pakotti minut näkemään liikaa.

Viime vuoteni ovat rytmittyneet tiettyjen henkilökohtaisten läpimurtojen mukaan. Nuo läpimurrot ovat tarkoittaneet kehitystä älystä viisauteen: aikaisemmin tiedeusko, usko pyhään luonnollisuuteen, oli ainut arvo joka merkitsi minulle jotain, ja siksi olin kasvissyöntiä ja etenkin kaikenlaista uskonnollisuutta kiivaasti vastustava höyrypää. Äly oli tärkeintä mitä ihmisellä saattoi olla, kunnes elämä ja varsinkin rikokset elämää vastaan opettivat minut ymmärtämään, että viisauden - kuuntelun, myötätunnon ja ymmärryksen - rinnalla kylmä äly ei merkitse mitään. Kylmä äly on syyllinen ihmiskunnan historian suurimpiin rikoksiin, ja nuo rikokset tapahtuvat juuri nyt: kun joukko ihmisiä muuttuu psykopatian sääntöjen mukaan toimivaksi järjestelmäksi, karsiutuvat kuuntelu, myötätunto ja ymmärrys pois. Jäljelle jäävät vain kylmä äly ja mukaan joutuneiden ihmisten tuskastuttavat tekosyyt.

Näinä vuosina olen oppinut, ettei lihansyöjillä ole argumentteja. Tai totta kai heillä on "argumentteja", mutta ne ovat niin pohjattoman huonoja, että heidän on yksinkertaisesti pakko tiedostaa niiden kelvottomuus itsekin. Lihansyöntiään puolustaessaan (usein reaktiona hyökkäykseen, vaikkei heitä vastaan ole hyökätty) he huutavat ja puhuvat pitkään ja hätäisesti kuin yrittäen väsyttää vastapuolen tai hukuttaa tämän vasta-argumentit kaiken metelin alle.

Jokainen syy syödä lihaa vuonna 2011 on tekosyy. Koska yritän olla viisas, kiva ja ennakkoluuloton, koska ennen kaikkea yritän kuunnella, avasin siis linkin Joonas Konstigin tekstiin päättäen ajatella, että tulen nyt vastaanottamaan todellisia argumentteja. Päätin lukea tekstin huolellisesti, oppia jotain uutta. Valehtelin itselleni tietoisesti, koska tiesin millainen kokemus tulisi olemaan. Se tulisi olemaan (ja myös oli) kuin olisi seurannut, miten lasta hakataan kuoliaaksi, ilman mitään mahdollisuutta puuttua tapahtumiin: Miksi lyöt? Kuinka perustelet tuon itsellesi? Kuinka voit perustella tuon itsellesi? Uskotko tuohon itse? Etkö näe mitä teet? Mikset... yksinkertaisesti... lopeta.

Harmikseni tiesin etukäteen mitä saatoin kirjoittajalta odottaa. Olin nimittäin katsonut Ylen puuhaamaa "suurta ruokakeskustelua", jossa keskusteltiin polveilevasti ruoasta muttei mistään mikä ruokakeskustelussa on tärkeää. Samaan tilaan, muistaakseni vierekkäin, oli tungettu kirjailijat Johanna Sinisalo ja Joonas Konstig, joista ensin mainittu yritti yllä mainitun kaltaisessa tilanteessa (Miksi lyötte?) tuoda keskusteluun ruoan syöjien lisäksi niitä, joita syödään. Toisin sanoen hän yritti muistuttaa, että aiheessa oli moraalinen taso. Kuinka tehdä se huoneessa, jossa lähtöoletuksena oli, että ihmisravintoon liittyvät ongelmat ovat pelkästään käytännöllisiä, lähinnä kouluruokailuun liittyviä pikku pulmia? Kuinka tehdä se huoneessa, jonne Joonas Konstig on saapunut kertomaan että karppaa?

Sinisalo - joka oli puhuessaan tehnyt jonkinlaisen karppauksen käytäntöön liittyvän virheen - kysyi Konstigilta oikaisua, ja silloin todella hätkähdin inhosta. Konstigin kasvoille ilmestyi häviävän huomaamaton mutta minulle vaikka kilometrien päähän erottuva varjo, tavoittamaton, viileä ilme - lynkkaajan ilme. Tajusin, ettei Konstig ole vain keskiverto viaton laiskanpulskea laihduttava karppaaja, siis passiivisesti kiusaamista jonkin matkan päästä katseleva rivikoululainen, vaan todella, aktiivisesti, henkilökohtaisesti omistautuneella tavalla kiusaaja. Että hän on kiusaa tietäen kiusaavansa. Että hän on perustellut valintansa itselleen.

Tekstiin siis.

Leimallisinta kirjoituksessa on sekavuus. Siinä puhutaan paljon, mutta mistään ei saa otetta; tämän voisi hyvällä tahdolla ajatella jonkinlaiseksi taiteelliseksi tyylikeinoksi, mutta tarkoituksena lienee halu sanottavan puutteessa uuvuttaa lukija. En voi ottaa kantaa argumentteihin, koska niitä ei ole. Esseessä tiedostetaan, että liha on moraalinen kysymys, mutta Konstig käsittelee sitä niin kuin mitään moraalista tasoa ei olisi. Kuin ihminen ei ylipäätään olisi moraalinen olento. Konstig ymmärtää, jopa myöntää, että kasvissyönnin perusteet ovat moraaliset, muttei millään tavoin ota kantaa näihin perusteisiin. Hän tiedostaa kasvissyöjän argumentit, muttei edes yritä kumota niitä. Hän ei tarjoa moraalisia tai eettisiä perusteita asennoitumiselleen vaan puhuu ravintotieteestä, aivan kuin ravintotiede olisi asia, jonka rinnalla mikään ei paina mitään. Ajatuskulku kulkee jotakuinkin näin: "Lihateollisuuden takia eläimet kärsivät silmittömästi, ihmiset näkevät nälkää, ympäristö saastuu ja maapallo tuhoutuu. Soijansyöjät pissaavat estrogeenipissaa. Syökää lihaa, se on luonnollista." Onkohan Konstigille kirjoittaessaan tullut tunne, että juttu hajoaa käsiin? Onkohan hän tekstin valmiiksi saatuaan miettinyt, että hienolta näyttää, mutta hetkinen...

Esseen todellinen aihe onkin soija. Sen sijaan, että Konstig ottaisi kantaa näennäiseen aiheeseensa - lihansyönnin oikeutukseen - hän täyttääkin miltei koko esseen höpertelemällä soijan syömisen katastrofaalisista seurauksista jne. Kasvissyöjät ovat siis jonkinlaisia tynnyrikaupalla soijaa naamaansa kaatavia, hämärän soijateollisuuden huijaamia ihmispoloja, jotka kärsivät vaarallisessa lihanpuutteessa moraalisten humanistisyidensä takia. Näihin moraalisiin syihin, kuten sanottua, Konstig ei ota mitään kantaa. Ne eivät esseessä ole olemassa, siitä huolimatta että ne mainitaan. (Leikin nyt, että soijasta keskustelemisella on jokin olennainen merkitys keskustelussa lihansyönnistä, ja mainitsen, etteivät päiväni kulu soijaa ahmiessa. Syön sitä aina silloin tällöin. Silloin tällöin syön myös liköörikonvehteja, mutta ruokavalioni ei rakennu niiden varaan. Kieltäydyttyäni nyt jo jonkin aikaa syömästä lihaa voin sanoa, että voin fyysisesti paremmin kuin koskaan lihaa syödessäni. En kuitenkaan, toisin kuin Konstig, koe tarvetta väittää ruokavaliotani terveydellisesti ylivoimaiseksi suhteessa toisiin ruokavalioihin; mitä terveyteen tulee, jokaisen ruokavalio on mielestäni heidän oma asiansa. Se, tuottaako toisille vahinkoa, ei sen sijaan missään nimessä ole mikään yksityisasia. En syö lihaa, koska liha on väistämättä väkivaltaa. Se, syökö joku toinen lihaa, ei myöskään ole hänen yksityisasiansa; hänellä on aina uhrinsa. Se, ylensyökö joku herneitä, ei kuulu minulle.)

Konstigin esseessä maailma näyttäytyy outona paikkana: on olemassa vain syöjiä. Niitä, jotka syövät lihaa, ja niitä, jotka eivät syö lihaa. Konstig tunnustaa, että lihaa syömättömät eivät syö lihaa siksi, että kieltäytyvät tuottamasta vahinkoa niille, joille lihansyönti väistämättä tuottaa vahinkoa (tuotantoeläimet, luonto, nälkää näkevät ihmiset jne.), mutta jostain syystä nämä kärsijät ovat hänen esseessään vain kuvitteellisia. Lihateollisuuden uhrit ovat olemassa vain kasvissyöjien päässä, joten sen sijaan, että keskittyisi näihin uhreihin, Konstig keskittyy kasvissyöjiin. Tällaista logiikkaa voivat tuottaa vain aivot, joilla on syy sumentaa ymmärryksensä. Syy lienee tässä tapauksessa, kuten melkein kaikissa muissakin tapauksissa, huono omatunto. Sielu on aina kevyempi, kun itselle ei tarvitse perustella, miksi vahingoittaa heikompaansa. Silmät näkevät aina paremmin, kun itselle ei tarvitse perustella, miksi lyö lasta.

Konstigin kanta ihmisen moraaliseen ymmärrykseen on epäselvä. Oudosti halveksuen hän kertoo syistä, miksi aikoinaan oli kasvissyöjä: koska koulutettuna intellektuellina ymmärsi, että alkukantaisimpien vaistojen seuraamisen sijaan ihminen voi myös toimia korkeammalla tasolla, moraalin tasolla, oikean ja väärän tasolla. Tämän tason hän näyttää käsittävän jonkinlaiseksi "järjen tasoksi" ihmisen "luonnollista tasoa" vastaan: "Ja koulutettuna järkiolentona minun pitäisi ymmärtää, että minulla on mahdollisuus valita. Voin hylätä eläimellisen lihanhimoni, voin valita kasvissyönnin, voin valita kärsimyksen vähentämisen maailmassa." Seuraavaksi hän paheksuu Jonathan Safran Foerin Eating Animals -kirjaa (josta hän yrittää antaa jonkinlaisen shokeeraushöpöhöpökuvan, vaikka todellisuudessa teos on hämmästyttävän maltillinen): kuvaukset lihateollisuuden todellisuudesta ovat huono juttu, koska "ihminen reagoi niihin tunteella ja mustavalkoisesti" (tällä tunteellisella, mustavalkoisella reagoinnilla hän tosiasiassa tarkoittaa ihmisen moraalia, siis kiusallista oivallusta vääryyden edessä: Tämä on väärin. En suostu tähän.) Jää siis epäselväksi, mikä Konstigin mukaan on alkukantaista tunnetta: moraali, siis se että välitetään toisten kärsimyksestä, vai "lihanhimo", se että kuunnellaan itsekeskeisistä tarpeista kaikkein alkeellisimpia. Sen perusteella, että Konstig kirjoittaa ylistystekstin lihansyönnille, voi kuitenkin päätellä, että hän antaa suuremman, suorastaan ensisijaisen arvon lihanhimolle (lihanhimon rinnallahan moraali on vain näpertelyä).

Kaikkein tärkeintä on kysyä, miksi Joonas Konstigilla on tarve kirjoittaa pitkä essee lihan iloista. Kenet hän haluaa pelastaa? Kasvissyöjät, hän väittää. Hän selostaa monisanaisesti kasvissyönnin kuihduttavista vaikutuksista. Lihaa syömättömät ihmiset ovat hänen karppauslogiikkansa mukaan zombieita, ihmisraunioita, jotka kulkevat lihanpuutteessaan kohti vääjäämätöntä itsemurhaa... Oikeassa maailmassahan tämä ei pidä paikkaansa (maailman kovakuntoisimmaksi naiseksi kruunattiin juuri vegaani). On oltava olemassa syy sille, miksi Konstig haluaa uskoa lihattoman ruokavalion tuhoisaan luonteeseen. On myös kysyttävä, miksi Konstig haluaa pelastaa kasvissyöjät - jos lihateollisuuden uhrit ovat hänelle arvottomia, miksi joku vegetaristiparka jossakin herättää hänessä halun lähteä ritarilliselle pelastusretkelle? Miksi minun vatsani toiminta on hänelle tärkeää? Itse en missään nimessä pidä karppausta terveellisenä valintana, mutta se, mitä Joonas Konstig yksityisesti päättää tehdä omalle terveydelleen, ei ole minun asiani. Karppaajan terveyden kannalta karppaus on karppaajan oma valinta, oma päätös, yksityisasia. Jos ja kun vastustan karppausta, vastustan sitä sen todellisten uhrien takia; lihateollisuuden uhrien takia. Miksi haluaisin pelastaa Konstigin hänen henkilökohtaisilta ruokavalinnoiltaan? Mitä se minulle kuuluu?

Käytännössä Konstig käskee kasvissyöjiä unohtamaan moraalinsa, unohtamaan ne, jotka lihansyönnistä väistämättä kärsivät. Hän haluaa tehdä lihansyönnistä tai -syömättömyydestä asian, joka on kysymyksenä pelkästään ravinto-opillinen. Hän käskee meitä unohtamaan ne moraaliset, eettiset ja ekologiset syyt, jotka ovat tehneet meistä "vaikutuksille alttiista" raukoista kasvissyöjiä. Miksi?

Siksi, että hän ei itse ole unohtanut noita syitä. Hän ei ole koskaan kumonnut syitä, joiden takia aikoinaan ryhtyi kasvissyöjäksi (se olisikin mahdotonta). Hänen sydämessään elää vielä sama moraalinen humanistipotaska, ja siksi hänellä on paha olla. Liha maistuu suussa hyvältä mutta vihloo kiusallisesti sydäntä. Miksi meidän muiden olisi hiljennettävä omatuntomme? Jotta emme olisi jatkuvasti muistuttamassa Joonas Konstigia siitä, että tuon häiritsevän sydämen kuunteleminen on vaihtoehto. Jotta olemassaolomme ei kertoisi hänelle, että toisinkin voi toimia. Miksi Joonas Konstig haluaa esittää kasvissyönnin läpikotaisin epäterveellisenä, suorastaan kohtalokkaana valintana? Jotta hän voisi uskotella itselleen, että lihansyönti kerta kaikkiaan on ainut vaihtoehto. Jotta hän voisi sanoa marisevalle sydämelleen: mutta kun en voi tehdä muutakaan. Joonas Konstig haluaa pelastaa itsensä, oman mielenrauhansa.

Ihmisen psykologia on monimutkainen sekasotku. Loppujen lopuksi olemme vain paljaita apinoita ja sellaisina aika epäkypsiä.

Voi Joonas Konstig. Haluaisin selvittää muutaman olennaisen solmun ajatuksenjuoksussasi. Jotta ymmärtäisit, pyydän, että unohdat hetkeksi ne lukot, joilla oikeutat iskusi lapsen vartaloon.

1) Ravintotiede ei tässä asiassa paina mitään, mistä lisää kohdassa 2. Koen kuitenkin olevani velvollinen ottamaan kantaa siihen ravintotieteeseen, johon sinä uskot. Uskot, että hyvin voidakseen ihminen tarvitsee suuret määrät lihaa, jota ilman hän "syö huonosti". Ainoastaan yhdysvaltalaisen lihateollisuuden tehtailema ravintotiede tukee tällaisia käsityksiä. Tosiasia on, että kaikkein terveimpiä ihmisiä löytää alueilta, joilla ei juurikaan syödä lihaa (ks. välimerellinen ruokavalio, johon perinteisesti kuuluu korkeintaan kalaa). On tosiasia, että kasvissyöjien riski sairastua syöpään, diabetekseen tai sydäntauteihin on merkittävästi alempi kuin niiden, jotka syövät runsaasti lihaa. Syöpä, diabetes ja sydäntaudit ovatkin luonnottomia määriä lihaa tehtailevan ja kuluttavan länsimaailman vitsaus. Runsas lihansyönti altistaa erityisesti paksusuolisyövälle ja johtaa pidemmän päälle huonosti pelaavaan sydämeen ja verisuonistoon (tästä syystä kasvissyöjillä seisoo paremmin). Voi sanoa, että runsas lihansyönti toimii väliaikaisesti muttei takaa pitkää ikää: alueilla, joilla ruokavalio on painottunut lihaan ja läskiin, ollaan järjestelmällisesti kuoltu noin nelikymppisinä. Eräillä Japanin alueilla elävät, tuskin ollenkaan lihaa syövät ihmiset elävät hyväkuntoisiksi satavuotiaiksi.

On huomionarvoista, että lihateollisuus voi milloin tahansa sylkäistä sisuksistaan hallitsemattoman epidemian. Seuraava musta surma saattaa toisin sanoen muhia muoviin pakatussa broilerin lihaksessa. Syytä on myös muistaa antibiootit ja hormonit, joita ihmiset suuressa osassa länsimaailmaa saavat syömästään lihasta; kymmenvuotiaille pojille kasvaa parta.

Näytät vakavissasi uskovan jonkinlaiseen petolliseen soijateollisuuteen, joka huijaa "vaikutuksille alttiita" vegetaristiparkoja. Runsaan lihansyönnin haitallisuutta ja kasvipainotteisen ruokavalion terveellisyyttä tukevat tutkimukset eivät kuitenkaan ole soijateollisuuden tai minkään muunkaan teollisuuden tehtailemia. Ne ovat yksinkertaisesti objektiivista tiedettä, jonka paikkansapitävyyden voi nähdä yksinkertaisesti katsomalla ympärilleen ja vilkaisemalla kansanterveystilastoja. Toisin on asian laita, mitä tulee karppaukseen, josta sinunkin radikaali karnivorismisi kumpuaa: karppauksen terveellisyyttä tukevat tutkimukset on tehty taloudelliset intressit mielessä. Tutkimukset on tehty taloudellisen hyödyn, toisin sanoen rahan takia. Piste. On kaksi vaihtoehtoa: voimme uskoa sitä, jolla on ohjastajanaan raha, tai sitä, jolla ei ole. Ehdotan, aina, automaattisesti, uskomaan mieluummin jälkimmäistä.

Joukkokarppaus on hulluinta, mitä me avuttomat ihmiset tässä maailmantilanteessa voimme tehdä. Mutta lihateollisuudella ei olekaan moraalia; se pyrkii vain maksimoimaan voittonsa, eikä mätänevällä planeetalla, nälkään kuolevilla lapsilla tai elävältä pilkotuilla eläimillä ole tässä mitään painoarvoa. Yksi syy karppaamisen houkuttelevuuteen on itsepetoksen lohtu: syömällä valtavasti lihaa me ikään kuin vakuutamme itsemme siitä, ettei mitään hätää ole. Että katsos nyt, tässä me mussutamme pihviä ja siellä se aurinko paistaa; ei hätää! Näin toimii ihmisen psykologia. Ihmisen psykologia on systeemi, joka pyrkiessään suojelemaan itseään voi tuhota ympäriltään kaiken muun.

2) Koko esseesi pohjaa ravintotieteen ensisijaiseen tärkeyteen. Annat ymmärtää, että länsimaisten ihmisten terveys on niin tärkeä asia, ettei millään muulla ole sen rinnalla merkitystä. Lihateollisuus on puhdasta väkivaltaa, mutta tällä ei mielestäsi ole väliä, koska kasvissyöjät ovat perinpohjin sairaita, sekä fyysisesti että henkisesti rappeutuneita ihmisiä. Jos ihminen ei syö sian lihaksia, hän "sammuu". Kuten kohdassa 1 totesin, kasvissyöjät eivät ole perinpohjin sairaita ihmisiä - itsekin voin mainiosti - mutta jos olisivat, olisi se toisarvoista. Vaikka kasvissyönti johtaisi huonoon kuntoon ja elinikäiseen kipeyteen (onneksi ei johda), olisi se silti oikein. Viidenkymmenen miljardin eläimen mieletön, elämänpituinen kärsimys joka ikinen vuosi, miljoonien ihmisten nälänhätä, tuhansien lajien sukupuutto, veden ja ilman saastuminen, sademetsien kaatuminen ja lopulta vääjäämätön ilmastokriisi ovat sen luokan asioita, ettei lihansyöntiä yksinkertaisesti voi oikeuttaa, vaikka se kuinka tekisi valkealle suomalaiskeholle hyvää ja saisi hiukset kiiltämään. Näiden syiden rinnalla muutaman miljardin länsimaalaisen mahan toiminta on pikkuasia. Kasvissyönnin syyt, kuten tiedät, ovat lihateollisuuden uhreissa. Ei kasvissyöjän omassa terveydessä. Luojan kiitos kasvissyönti ei kuitenkaan todellisuudessa tee ihmiskeholle raakaa tuhoa; ei siis tarvitse tehdä valintaa moraalin ja oman terveyden välillä. Kasvissyöjä voi toimia oikein, kuunnella moraaliaan, ja vieläpä voida siinä samalla hienosti.

Naudan kärsimys ei paina yhtään vähemmän kuin ihmisen. Suomalaisen ihmisen kärsimys ei paina yhtään enemmän kuin kehitysmaalaisen. Minulla ei ole oikeutta vaatia itselleni ylellisyyksiä, jos nuo ylellisyydet tarkoittavat jonkun toisen silmitöntä kärsimystä.

Tätä on moraali.

3) Olennaisin ajatusvirheesi, Joonas Konstig, on käsityksesi luonnollisesta. Mielestäsi lihaa on syötävä ja eläimiä tapettava, koska tämä on luonnollista. Käytätkin paljon aikaa koettamalla vavahduttaa lukijaa kertomalla mutkattomasti, kuinka eläimiä tapetaan ja niiden ruumiita käsitellään. Samalla tulet paljastaneeksi henkilökohtaisen valmiutesi tappaa ihmisiä ja käsitellä heidän jäännöksiään.

Lihansyönti ja eläinten tappaminen todella on luonnollista, mutta aivan yhtä luonnollista on (tässä ihmisarvon ilmapiirissä kavahdettu) ihmisten tappaminen, raiskaaminen ja kiduttaminen. Kerrot luonnollisuuden arvoa painottaaksesi lihaa syövistä simpansseista (voisit muuten yhtä hyvin kertoa vegaanigorilloista), mutta simpanssit tekevät jotain äklömpääkin: syövät toisia simpansseja.

Ihmiset ovat syöneet ihmisiä aivan siinä missä muitakin lajeja. (ks. http://www.hs.fi/artikkeli/Mekin+olimme+kannibaaleja/1135263990181) Ihmisen väkivalta ihmistä kohtaan on täsmälleen samaa väkivaltaa kuin ihmisen väkivalta lintua kohtaan. Kun Joonas Konstig tappaa linnun, hänen kallonsa sisällä ovat meneillään täsmälleen samat prosessit kuin silloin jos uhri olisi oman lajin edustaja (lintu ei muuten kuollut puolestasi - sinä tapoit sen). Eroa ei ole. Luonnollisuuden kannalta ihmisen vahingoittamisessa ja hirven vahingoittamisessa ei ole mitään eroa - ei ihmisaivojen toiminnan osalta eikä käytöksen luonnollisen esiintyvyyden osalta. Nykyaikana voisi kuvitella, että ihmiset luonnossa toimivat jonkinlaisena yhtenäisenä rintamana, joka evoluution ajamana pyrkii suojelemaan ihmislajia, mutta näinhän asia ei ole. Ihminen, kuten muutkin eläimet, pyrkii suojelemaan omia geenejään, siirtämään ne eteenpäin, ja siksi ihminen kohtelee hyvin omaa jengiään, niitä, jotka tuota evolutiivista pyrkimystä helpottavat. Jos et kuulu jengiin, sinut voi tuhota, riippumatta siitä oletko sika vai ihminen.

Joku 1700-luvun joonaskonstig on varmaan aivan samaan tapaan kirjoittanut orjuuden oikeutuksesta. Onhan orjuus luonnollista ja hyödyllistä. Unohtakaamme siis humanistipotaska. Unohtakaamme moraali, unohtakaamme toiset. Kautta aikojen joonaskonstigit ovat - minä aikana tahansa ennen ihmisarvon aikojamme ja ihmisarvon aikoinakin sotatilanteissa - repostelleet lajikumppaneihinsa kohdistamallaan väkivallalla aivan samalla tavalla kuin Konstig nyt mahtailee urotöillään lintujen saralla.

Miksi Joonas Konstig ei syö ihmisiä? Miksi uskot, ettei viatonta ihmistä kerta kaikkiaan saa kiduttaa, raiskata, tappaa eikä varsinkaan syödä? Miksi ihmiset ovat keksineet tällaisen "ihmisarvon", kun se kerran on niin äärimmäisen luonnoton?

Koska ihminen ymmärtää, että kärsimyksellä on merkitystä. Koska ihmisellä on moraali. Ihminen kykenee toimimaan myös korkeampien arvojen kuin oman mielihyvänsä ajamana, jopa silloin kun se tarkoittaa "estrogeenipissaa" ja hankalaa lakia, joka kieltää orjakaupan.

Sitoutuaksesi lihaisaan ruokavalioon olet joutunut hiljentämään sen äänen, joka muistuttaa niistä jotka haluat unohtaa. Niistä, jotka kärsivät sinun hyvän olosi edestä. Olet hiljentänyt moraalisi takertumalla "ravintotieteeseen", mutta tiedät itsekin, ettei se riitä; niiden arvoa, jotka kärsivät, et nimittäin ole kumonnut. Miksi et? Koska se on mahdotonta. Tiedät, ettei toisen arvoa oikeasti voi ottaa pois, ei millään sanoilla.

Tietysti voimme käyttää suunnattomasti energiaa ja tuntikaupalla aikaa perustellaksemme, miksi orjuus on hyödyllistä. Varmasti me orjuuden kieltävässä länsimaailmassa elävät olemme sinun mittapuidesi mukaan "sammuneempia" kuin orjanomistajat 1700-luvulla - mutta sydämemme ovat aivan varmasti päällä paljon kirkkaampina kuin noiden pahaisten esivanhempiemme; meidän ei tarvitse sammuttaa sydäntämme ihmiskärsimyksen äärellä, sillä olemme päättäneet uskoa ihmisen arvoon ja toimia uskomme mukaisesti. Vaikka se onkin, huh, niin luonnonvastaista, niin epäkäytännöllistä, niin epäjärkevää, niin epäterveellistä, niin hullua.

Hyvä Joonas Konstig, arvostan yritystäsi perustella kaunopuheisesti, järjestelmällisesti ja suoraan sydämestäsi, miksi lyöt heikompaasi (miksi lyöt lasta). Mutta tiedäthän itsekin, että tehtävä on mahdoton. Väkivaltaa ei voi perustella sydämellä, sillä vietti ei asu sydämessä vaan moraali. Voit käyttää aikaasi ja voimiasi kirjoittamalla esseitä lihan iloista. Syy tarpeelle kirjoittaa noita lauseita emme kuitenkaan ole me kasvissyöjät vaan sinun oma sydämesi; moraalisi, joka protestoi. Moraali, tuo vinkuva ja valittava kiusankappale, haluaa sinun toimivan oikein sen sijaan että toimisit luonnollisesti - kokeile antaa periksi. Kokeile antaa sydämesi määrätä, psykologisten lukkojesi ja ravintotieteellisten perusteluidesi kaatua ryminällä maahan. Anna itsesi olla "vaikutteille altis nuori tyttö", sillä se on hienointa mitä koskaan voit olla.

Meitä, sinua ja minua, yhdistää ylpeys siitä, että mielemme siirtyi eteenpäin: minusta tuli kasvissyöjä, sinä lakkasit olemasta sitä. Mutta kehitys viisaudesta poispäin on aina väärä suunta. Kävele viisautta kohti, opi, kuuntele. Mieti roolisi historiassa uudestaan.

Sillä tekstisi jää elämään sittenkin kun sinä olet jo mennyttä aikaa. On oma valintasi, mitä "Joonas Konstig" tarkoittaa jälkipolville: sitä, joka toimi oikein, vai sitä, joka toimi luonnollisesti. Niille, jotka muistelevat meitä kuolemamme jälkeen, saattaa oikein toimiminen olla jo luonnollista. Minä haluan kukkia haudalleni.

Moraalia ei voi vaimentaa. Sydäntä ei voi hiljentää lopullisesti. Tukahdutettu sydän on epämukava möykky rinnassa, ja kuten tiedät, sitä ei saa kevennettyä edes esseetä kirjoittamalla. Jospa vain tekisit eettisen teon ja päästäisit omatuntosi häkistään. Jospa vain... heittäytyisit.

Koska tiedäthän tämän itsekin: jos planeetta antaa meille aikaa, on ihmisarvo vasta ensimmäinen askel tiellä, jonka viimeistä metriä seuraa valo.





(PS En ymmärrä logiikkaa "En syö lihaa, jos en itse pysty tappamaan eläintä." Mille idea perustuu? Jos murhaan jonkun omin käsin sen sijaan että lähettäisin palkkamurhaajan hoitamaan homman, onko murha jotenkin oikeutetumpi?)
(Miksikö tuollainen otsikko? Me kaikki googlaamme nimemme.)

17 kommenttia:

  1. "On huomionarvoista, että lihateollisuus voi milloin tahansa sylkäistä sisuksistaan hallitsemattoman epidemian. Seuraava musta surma saattaa toisin sanoen muhia muoviin pakatussa broilerin lihaksessa"

    Toisaalta tämä aivan sama voi yhtähyvin käydä kasvisten kanssa. Kumpaakin jalostetaan ja tehotuotetaan tänäpäivänä aivan liikaa, lihaa ja kasviksia. Ruokaa yliprosessoidaan.

    "Syöpä, diabetes ja sydäntaudit ovatkin luonnottomia määriä lihaa tehtailevan ja kuluttavan länsimaailman vitsaus"
    Sinään hyvää tutkimusta on edelleen ikävän vähän. Mutta viitteitä olisi kuitenkin siihen suntaan että nämä johtuisi nimenomaan tehotuotannosta, prosessoinnista yms. Johon kyllä viittaa myös se että määrät on kasvaneet viimevuosina voimakkaasti (toki myös oletettu elinikä kasvaa kokoajan).

    "alueilla, joilla ruokavalio on painottunut lihaan ja läskiin, ollaan järjestelmällisesti kuoltu noin nelikymppisinä."

    Tästä lukisin mielelläni lisää. Onko lähteitä? Tai tietoa mitä nämä alueet ovat?

    ------------

    Omasta mielestä ongelma näissä jonkun asian puolesta/vastaan kirjoituksissa on se että niissä vedetään niin pirun jyrkkiä johtopäätöksiä, ihan kuin joku yksittäinen asia sen sitten varmasti aiheuttaisi. Totuus on että asioihin vaikuttaa niin kovin moni asia, ja lisäksi on yksiöllisiä ja alueellisia eroja. Varmasti vaikeata koittaa tutkia kaikkea mikä asioihin vaikuttaa.

    Sanottakoon loppuun vielä että itse vastustan tehotuotantoa, oli se sitten lihaa tai kasviksia. Kasvatan sekä lihaa että kasviksia omalla maatilalla omiin tarpeisiin. Ja mielelläni myös teurastan ne itse (tai valvon sitä jos mahdollista) jolloin tiedän että asiat on hoidettu alusta loppuun mahdollisimman asiallisesti.

    Tekstistäsi oikeastaan itselle nousi silmiin pahiten vertaus lihansyöjästä lapsenhakkaajaan, sillä tavalla että lopputekstiä on vaikea ottaa sen jälkeen enää ihan niin tosissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on pakko tarttua: vaadit perusteita ja puhut tyyliin "totuus on...", mutta oma väitteesi on täysin vastoin tällä hetkellä tieteessä melko pitkälti faktana pidettyä tilannetta. Sanot, että zoonoosit & vakavat epidemiat voisivat "aivan yhtä hyvin" syntyä kasvistuotaanosta, ja perustat väitteesi prosessointiin. Tähän tuskin on olemassa lähdettä.

      Ilmeisestikään et pohjaa argumenttia mihinkään,sillä taudinaiheuttajat nimenomaan kehittyvät evolutiivisesti virulentimmiksi eläintuotannon olosuhteissa. Tuotantoeläimissä haitallisemmiksi kehittyvät taudinaiheuttajat ovat sekä jatkuvassa evolutiivisessa paineessa kehittyä tappavammiksi (parasitologinen fakta: mahdollisuus levitä, vaikka isännän tappaisi tai tekisi liikuntakyvyttömäksi) että jatkuvassa antibioottipommituksessa, joka tekee niistä entistä vastustuskykyisempiä. Esimerkiksi viimeaikaiset pandemiat ja tällä hetkellä vesistöissä tappavat loiseläimet ovat intensiivisen eläintuotannon tulosta. Koska eläintuotannossa käytettävät eläimet ovat erityisesti nisäkkäiden osalta hyvin samankaltaisia kuin me, ja intensiivisessä kosketuksessa ihmisiin, taudinaiheuttajat voivat myös siirtyä ihmiseen. Intensiivinen kasvintuotanto ei tietenkään ole yhtä ekologinen ratkaisu kuin esimerkiksi luomu-, pientila- tai metsäviljely, mutta tässä eläintuotannon dystooppisessa tautienkehitysominaisuudessa kasvi- ja eläintuotantoa ei voi mitenkään verrata toisiinsa.

      Ensimmäisestä kohdasta, eli syövän, sydäntautien ja muiden ns. "elintasotautien" yleisyydestä tehtiin juuri suuri meta-analyysi, joka julkaistiin ensimmäisenä muistaakseni jossain Journal of Cancer studies tms. julkaisussa. Lähteet löytyvät kyllä pienellä surffaamisella. Ko. meta-analyysin lähdeviitteistä löytyy taas viitteet siinä koottuihin, jos haluat niihin tutustua. Ei ole vaikeaa uskoa, että mieletön lihansyönti ei ole ihmiselle luontaista jo siksi, että ihmisen kehityksen aikana riista ei juossut väkisin keihään eteen...

      Lisäksi pakko vielä sanoa, että kun ns. tuotantoeläinten tiedetään olevan vähintään yhtä älykkäitä kuin ihmislasten, ja tunne-elämältään hyvinkin samankaltaisia kuin meidän ihmisten (kts. artikkeleita esim. perus neurologiasta), niin vertaus lapsen hakkaamiseen ei ole ollenkaan kaukaa haettu.

      Kiitos kirjoittajalle tästä vastauksesta artikkeliin, jota lukiessa itse jo väsyin liiaksi vastaamaan - aivopierujen tarjonnan runsauden vuoksi.

      Poista
  2. Olisit rauhoittunut ja kirjoittanut vasta vuoden päästä. Turhaa universumin lämmitystä tällainen valitus ja vääristyneiden tunteiden purkaminen.

    Meitä ihmisiä on liikaa maapallolla. Lihan syönti varmastikin pahentaa tilannetta. No. Lopetetaan lihan syönti. Sitten on hetken aikaa kivaa, kunnes meitä on enemmän. Ja sitten meitä on taas liikaa. Mitä sitten lopetetaan? Kasvinsyönti vai syönti?

    Miten ajattelit ratkaista sen, että osa ihmisistä ei halua lopettaa lihan syöntiä. Pitäisikö tällaiset ihmiset lopettaa?

    Makuasioista kiistely on mautonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kliseisesti vetoat fasistiseen ihmisten "lopettamiseen", jos he eivät halua syödä lihaa. Mihin sitten sinä - tai Konstig, jos häntä puolustat - perustatte oman ajatuksenne kasvissyönnin promoamista vastaan?

      Konstig väitti aika samoin kuin sinä, että kasvissyöjät haluavat "säästää maailman aina vain lisääntyvälle ihmismassalle". Sinänsä absurdi väite, kun veganismissa nimenomaan perustellaan toimintaa ekologisilla faktoilla, eli koko globaalin ekosysteemin säilymisellä pidempään. Konstigin sekava vuodatus kuulosti lähinnä siltä, kuin kasvissyönti saisi ihmiset lisääntymään kiihtyvällä vauhdilla.

      Lopettaisitteko te lihansyöjät muita ihmisiä, jotta voisitte kasvattaa rehua, kun ruokapula kiihtyy? Aiemminhan te siihen touhuun joutuisitte alkamaan kuin kasvissyöjät, joiden ansiosta maapinta-alaa jää pidempään ja useammalle. Puhtaasti moraalisesti ajatellen te olisitte sitten heikommilla.

      Makuasioista kiistely voi olla mautonta, mutta mikäli luit ylläolevan kirjoituksen, näit, että siinä oli juuri perusteltu moraalisista kysymyksistä kiistelemisen oikeutusta. Jos väitellään moraalisesta oikeutuksesta, "minä haluan" tai "osa ihmisistä haluaa" on kyllä sitä vääristyneempää latelua ja tunteiden purkamista.

      Poista
    2. Antivegaani:

      Argumenttisi on vastoin väestötieteen perusteita.

      Maailman väkiluku nousee vuoteen 2050 mennessä noin 9 miljardiin ja stabiloitunee siihen. Tälle ei kukaan voi oikeastaan mitään. Syntyvyys riippuu nykyään mm. tulo- ja koulutustasosta, lapsikuolleisuudesta ja terveydenhuollon tasosta, ei niinkään ruuan riittävyydestä.

      Tämä "väestöräjähdys jatkuu niin pitkään kuin ruokaa riittää" on aivan täyttä höpöhöpöä. OECD-maiden syntyvyys on usein jopa alle 2 lasta / nainen, vaikka ruokaa riittäisi vaikka millaisten lapsikatraiden ruokkimiseen.

      Poista
    3. Kiitos kommentistasi, Antivegaani. Sinänsä hauskaa, että on olemassa anti-anti-karnivooreja.

      Itse asiassa rauhoituinkin ennen tekstin kirjoittamista. Kävin ajelemassa metrolla ja nukuin kolme tuntia. Jos en olisi tehnyt tätä, nerouteni olisi tullut kömpelömmin ilmaistuksi.

      Jos maailman ihmiset lakkaisivat vetämästä lihateollisuuden tuotteita - toisin sanoen: jos lihateollisuus lakkaisi olemasta olemassa - maailma kestäisi realistisissa rajoissa vaikka minkälaisen väestönkasvun. Väestö ei tule kasvamaan kymmentä miljardia henkeä suuremmaksi. Planeetta sietänee juuri ja juuri kymmenen miljardia vegetaristia (tai laboratoriolihan syöjää).

      "Osa ihmisistä tulee aina syömään lihaa, koska he haluavat syödä lihaa" on hölmö ajatus. Vain pahimmat psykopaatit käyttäytyvät täysin hallitsevan moraalisen tilanteen vastaisesti. Yhteiskunnassamme, jossa orjuutta on päätetty yleisesti paheksua, kukaan ei saa päähänsä vaatia itselleen orjia vain siksi "että haluaa".

      Poista
  3. Kiitos, kiitos, kiitos. Epätoivo meinasi iskeä Konstigin esseetä lukiessa. Ymmärsin, että se on täyttä paskaa ja nyt tämän kirjoituksen luettuani ymmärrän myös miksi se on paskaa. Kiitos sinä järjen ääni järjettömässä maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kykenen antamaan toivoa joskus jollekulle. Sen takia elän.

      Poista
  4. "Kasvissyöjät ovat siis jonkinlaisia tynnyrikaupalla soijaa naamaansa kaatavia, hämärän soijateollisuuden huijaamia ihmispoloja, jotka kärsivät vaarallisessa lihanpuutteessa moraalisten humanistisyidensä takia."

    Tuo on mielenkiintoinen kauhukuva ottaen huomioon, että esimerkiksi Yhdysvalloissa 98% soijasta syötetään eläimille. (http://www.indianasoybean.com/index.php?option=com_content&view=article&id=13&Itemid=87)

    VastaaPoista
  5. Miten helkkarissa ihmiset yhä päätyvät tähän tekstiin?

    Se häiritsee vähän, koska kirjoitan nykyään mm. paljon paremmin enkä ole enää 17.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan sen takia, kun Konstig jatkaa kasvissyönnin vastaista missiotaan ja ihmiset hakevat tietoa sanoilla "konstig" ja "kasvissyönti". Olen itse seurannut hänen kirjoitteluaan erinäisistä aiheista ja pannut merkille, että olipa kyse ravinnosta, uskonnosta tai seksistä, hän a) syyttää vastapuolta, eli kasvissyöjiä, ateisteja ja suvaitsevaistoa, ideologisuudesta ja utopismista ja b) hakee perustelut omalle ajattelulleen luonnollisuuden ideasta, jonka ideologista ulottuvuutta ei ilmeisesti itse tiedosta.

      Erikoisinta on minusta se, miten spirituaaliset kategoriat kulkeutuvat Konstigin luontoa koskeviin ajatusrakennelmiin. Vastauksessaan eräälle kasvissyöjälle ja blogikirjoittajalle hän muotoilee, että jos kasvissyönti olisi jotain, mitä "evoluutio/luoja/whathaveyou haluaa", se "olisi luonnollisempaa". On siis jokin meidän ulkopuolella oleva käsitteellinen auktoriteetti, joka "haluaa" meiltä tiettyä käyttäytymistä, ja lisäksi tuo auktoriteetti voi olla (laita rasti ruutuun):

      -biologinen evoluutio
      -jumala
      -jokin muu (mikä?)

      Evoluutiosta ja luojasta puhuminen samassa yhteydessä on jotenkin hyvin mielenkiintoista ja kertoo mahdollisesti jotain ajattelun rakenteesta yleisemminkin.

      Mainittu blogi -> http://www.jussiriekki.fi/hs-yllapitaa-kyseenalaista-ravitsemuspalstaa/

      Poista
    2. Luin joskus muutama kuukausi sitten Joonaksen haastattelun. En kai tiennyt hänestä paljon, koska olin kuvitellut että hänen yhteiskunnalliset intohimonsa keskittyivät nimenomaan lihansyönti-kasvissyönti-kysymykseen, mutta ilmeisesti hän vastustaa kasvissyönnin lisäksi myös mm. homoliittoja ja yleisesti ottaen kaikenlaista luonnotonta yhteiskunnallista mätänemistä.

      Sen haastattelun lukeminen jotenkin vei viimeisetkin turhaumani Konstigia kohtaan, koska tajusin miten vaikean roolin hän on omaksunut ja miten rankkaa hänellä tulee olemaan. Konstig on päättänyt seisoa ns. historian väärällä puolella, järjestelmällisesti. Se on sankarillista. Kenties kierolla tavalla, mutta silti. Seisokoon siis.

      Poista
    3. Jos Konstigin konservatismi vaikuttaa järjestelmälliseltä, se voi johtua siitä, että hänen käsityksensä vastapuolesta on myös perusteellisen yhdenmukainen. Konstig uskoo ulkomaisten aatetoveriensa tavoin kulttuurimarxismiksi nimettyyn salaliittoon, josta hän kirjoitti kokonaisen luvun Marko Hamilon ja Timo Vihavaisen kanssa toimittamaansa kirjaan. Teorian mukaan liberaalin kulttuurin ilmiöt, kuten vähemmistöjen oikeusliikkeiden nousu, ovat saumattomasti osa suurta kulttuurin liikettä kohti kansallisen kulttuurin, ydinperheen, demokratian ja koko länsimaisen elämäntavan tuhoutumista. Tällaista monoliittista viholliskuvaa vastaan arvokonservativismi nousee kuin ideologian muuri, mikä selittänee sen jyrkkyyttä ja taipumusta liioitteluun.

      Poista
  6. Olipa sekava sepustus.

    Kasvissyönti Suomessa on ylellisyyttä, jonka mahdollistaa asemamme varakkaana länsimaana. Tässä on huomattava moraalinen ongelma. Kun emme saa ravintoa ulkomailta, kasvissyöjä ei saa kyllin ravinteita kuin purkista - jos niihin on varaa.

    No, vasta-argumentti on, että Suomessa on perinteisesti kuoltu nälkään, vaikka on nautittu sekaravintoa ja koko kansa eli ruuanhankinnalle. Selviytymiselle. Yksikään afrikkalainen ei selvinnyt, vaikka söin lautaseni tyhjäksi. Yksikään afrikkalainen ei selviä, vaikka jättäisin lihan kokonaan.

    Mistä pulleamahaiset nälkäänäkevät kärsivät eniten? Proteiinin puutteesta. Syödään patukka?

    Kirjoitelma rinnastaa myös ylettömän lihanmässäämisen sekaravintoon. Ylettömyys on yleensä pahasta kaikessa.

    Ei tainnut Disney tietää mitä teki inhimillistäessään Bambin, vai tiesikö. Suomalaiselle pienviljelijälle jouluksi teurastettu sika oli kuitenkin perheenjäsen. Ja elämä jatkui.

    VastaaPoista
  7. Hmm. Ajatuksenjuoksusi ei auennut. Totta kai eläinoikeudet ovat toistaiseksi nimenomaan länsimainen ilmiö, siinä missä naisten tai homojen oikeudet. Miksi tämä on "moraalinen ongelma"? Mitä?

    Blogitekstikin on kieltämättä hemmetin sekava, siinä olet oikeassa. Kirjoitin sen tuhat vuotta ja 50 äo-pistettä sitten. Hävettää vähän.

    Itse asia on mielestäni hyvin yksinkertainen. On väärin rääkätä _satoja miljardeja_ ihmislapsen kognitioon verrattavissa olevilla kognitiivisilla kyvyillä varustettuja eläimiä vain siksi, että _muutama miljardi_ hyväosainen ahmatti ei viitsi syödä jotain muuta - tilanteessa jossa voisi aivan hyvin syödä jotain muuta.

    Ei siinä sen kummempaa. En itsekään ole täysi kasvissyöjä, mutta jopa kaltaiseni tekopyhän kusipään pitää myöntää tosiasiat. (Kun synteettisestä lihasta tulee normi, lihansyönnin moraalinen ongelma tietysti poistuu.)

    Suoraan sanottuna perheenjäsenten tappaminen kuulostaa hyvin kyseenalaiselta toiminnalta.

    - Olli

    VastaaPoista

Sano mulle jotain tai kuolen