keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

It's me, Cathy, I've come home.

 

Seksikäs esitys.

Olen Tampereella. Mulla on kaikenlaista sanottavaa, mutten aio sanoa mitään. Moi!

Sinä joka luet tätä: jos sinulle on jäänyt kuva, että jotenkin työnnän sinua pois, niin voin vakuuttaa että olet käsittänyt väärin. En työnnä ketään pois, olen vain epämääräinen. Haluan että palaat. Haluan että jäät.

En tiedä mitä teen. Mutta tiedän mitä on tehtävä. Aion piakkoin jättäytyä tauolle kaikesta bloggaamisesta. En tiedä muistaako kukaan, mutta uhkasin kirjoittaa kirjani loppuun vappuun mennessä. Se ei tule onnistumaan, sillä tuhlasin juuri 3 viikkoa tekemällä kaikenlaista paskaa mitä äitini halusi minun tekevän ja pääsen vasta nyt hyppäämään takaisin kilpa-autoon. Haluan silti saavuttaa maalin ennen kuin kesä alkaa.

Tämä bloggaaminen on kirjoittamisesta puhumista. Todellisuudessa pitäisi kirjoittaa.

Tiedän jo tarkalleen millaisen promovideon aion tehdä kirjalleni. Se tulee olemaan seuraavanlainen: Kate Bushin Wuthering Heights soi ja minä tanssin yksin ympäri Helsinkiä ja ahdistelen vastaantulijoita. Ette tiedäkään kuinka kunnianhimoinen olen.

Vastoin universumin lakeja huomaan pitäväni Jari Sarasvuosta. Tykkään siitä intensiivisestä jonkin suuren ja epämääräisen tavoittelusta. Mitä nolompaa, sen parempi. Parasta on, etten osaa sanoa onko Jari Sarasvuo vilpitön vai vain taitava näyttelemään vilpitöntä.

Muista: kaikki saattaa olla huijausta.

Kävelen valoa kohti. Itsetuhoisesta pimeydestä irti pysytteleminen on osoittautunut saatanallisen vaivalloiseksi, mutta aion onnistua, because I'm worth it.

"Mulla on kaikenlaista sanottavaa, mutten aio sanoa mitään." Huomaat kenties, että valehtelen koko ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano mulle jotain tai kuolen