lauantai 25. toukokuuta 2013

Hey, I just met you, I know this is crazy, but here's my anus, so enter me maybe

Jännittävää. Suurin osa näistä mun otsikoista on jotain englanninkielisiä juttuja, joilla ei ole postauksen sisällön kanssa mitään tekemistä.

Poistin edellisen merkinnän. Se oli jotenkin turha ja masentava. (Tiivistelmä ko. tekstistä: Aion tästä ikuisuuteen pysytellä parhaani mukaan poissa vauva.fi- ja kaksplus.fi-sivustojen kaltaisilta keskustelufoorumeilta, koska julmat, vähä-älyiset, katkerat ja epäkypsät mammat saavat minut vihaamaan ihmiskuntaa ja vastaantulijoita ja pelkäämään lapsia, joita nämä äidit yhteiskuntaan kasvattavat.) Viimeöinen merkintäkin on aika turha ja masentava. Ehkä senkin vois poistaa. Yritän opetella pysymään Tärkeissä Asioissa. Se on vaikeaa, mutta aion onnistua.

Mussa on monta asiaa oikein, mutta samanaikaisesti mussa on monta asiaa aivan pielessä. Yksi ongelma on se, että iso osa käyttäytymisestäni on "neuroottista", "epänormaalia" ja "ahdistavaa". Tämä johtuu siitä, että tylsistyn helposti ja tarvitsen outoa toimintaa saadakseni elämääni jotain liekkiä. Järjestän arkipäivääni turhia vakoilu-, takaa-ajo- ja vaaratilanteita, koska Everything bores me. Give me something that doesn't, and I'll follow you till the heart of this world stops beating. (Kirjoitin näin toiseen blogiini 22. maaliskuuta; ei mitään muistikuvaa sen kirjoittamisesta, mutta se on edelleen totta.)

En ole koskaan nähnyt ainuttakaan James Bond -elokuvaa. En ole myöskään hiihtänyt kertaakaan elämässäni.


Kirja jota nyt kirjoitan ei ole parasta mitä tulen ikinä kirjoittamaan. Siitä huolimatta se on tuhat kertaa parempaa kuin mikään siitä "romaanitaiteesta" mitä suomalaiset kustantamot julkaisevat tällä hetkellä. (Ehkä tällaiset lauseet on yksi mun ongelmista. Mutta loppujen lopuksi ton sanominen ei oo mikään iso juttu, koska suurin osa nykykirjallisuudesta on puuduttavaa paskaa.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano mulle jotain tai kuolen