lauantai 25. elokuuta 2012

Tämän yön neljäs kirjoitus

Olen alkanut epäillä kykyäni kirjoittaa. Tiedän osaavani kirjoittaa, mutten ole varma, olenko siinä niin hyvä kuin olen tottunut ajattelemaan. Toinen, merkittävämpi puoli ongelmaa on, etten oikeastaan jaksa kirjoittaa. Suunnittelen kirjoittamista jatkuvasti, mutta äärimmäisen harvoin saan mitään aikaiseksi. Olen jo jonkin aikaa suhtautunut asioihin ryhtymiseen ja eteenpäin taistelemiseen pessimistisesti. Ennen olin sataprosenttisen vakuuttunut, että valo voittaa. Nyt en ole enää varma. Välillä tuntuu, etten voi tehdä muuta kuin heitellä kiviä ikkunoihin - en rehellisesti sanottuna tiedä, voinko pelastaa kirjoittamalla mitään tai ketään. Juuri nyt valoa on vaikea nähdä. Toisaalta on mahdoton nähdä vastauksia; en tiedä, voiko valo voittaa. En tiedä mitään. Minulla ei ole vastauksia.

Ehkä vastaukset tulisivat luokseni, jos vain joksikin aikaa lakkaisin yrittämästä. Lakkaisin yrittämästä päästä takaisin sinne missä olin tai jonnekin minne en ole vielä päässyt. En tiedä.

On hankalaa leikkiä kirjallista teinisensaatiota, kun teini-ikään kuuluu monia vastenmielisiä asioita, joista kaikkein vastenmielisimpiin lukeutuu varmasti aivojen jatkuva, armoton, salakavala ja maan jalkojen alta vetävä muuttuminen. On todella vaikea täysin tunnistaa ihmistä, joka kirjoitti vuosi sitten kirjoittamani lauseet. Jo viiden kuukauden takaiset jutut tuntuvat aivan vierailta. En tiedä, milloin "persoonallisuuteni" tai "identiteettini" tai muut ärsyttävät asiat jotenkin vakiintuvat. Ehkä eivät koskaan. En tiedä.

Joka tapauksessa tiedän, että tämä blogeihin kirjoittelu vie aikaani ja ajatuksiani asioista, joihin minun pitäisi oikeasti keskittyä.

Taidan pitää tauon tästä kaikesta. Taidan olla jonkin aikaa jättämättä itsestäni internetiin ainuttakaan jälkeä. En tiedä, mitä teen sillä aikaa, mutta vaihtoehtoja on kaksi: joko en tee yhtään mitään, paitsi syön ja katson elokuvia ja nukun, tai sitten alan pitkästä aikaa tehdä oikeita asioita, yrittää jättää jälkeni johonkin oikeaan:

sieluihin, kaiteisiin ja maailmanhistoriaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano mulle jotain tai kuolen