En todellakaan tiedä nyt mistään mitään. Halusin nukkua tänä yönä, mutta en pysty.
Olen pihalla kaikesta, mutta en aio elää mitään rappioelämää. Rappioblogien lukeminen on enimmäkseen kyllästyttävää. Jos elän rappioelämää, niin en mitenkään jää siihen vaan vain käväisen siellä. Kokemuksen vuoksi.
En ole oikeasti mitenkään kadottamassa itseäni. Älkää huoliko.
Pitäisi lähteä taas yksin saareen tai jonnekin niin saisin kirjoittaa kirjaa rauhassa ja kunnolla. Nyt olen kaikki yöt jossain muualla kuin Microsoft Wordin ääressä, ja se on vähän stressaavaa.
Miksei kukaan pidä Miki Liukkosesta huolta? Täysin turhaa ja sisällyksetöntä rappioposeeraamista. Mitä järkeä? Todella surullista.
Moi! Et sattunut eilen olemaan metrossa illalla joskus yhdeksän maissa?
VastaaPoistaTerve! Muistaakseni olin silloin nukkumassa. Mutta haluan tietää kuka kysyy! Kuka olet?
PoistaVoi harmi. Henkilö kenet näin taisi vain hyvin paljon muistuttaa jotain sellaista, minkälaiseksi oon sut kuvitellut. Ehkä se oli sun kaksoisolento. Tosin en oo koskaan nähnyt sua (ainakaan tietääkseni), joten paha mennä sanomaan.
PoistaTaidan jättää olemassaoloni tällä kertaa anonyymiksi.
Mielenkiintoista! Kerro mahdollisimman tarkkaan miltä hän näytti! Haluan intohimoisesti tietää miltä näytän tämän blogin perusteella ihmiselle joka ei ole nähnyt minua.
PoistaVoit kyllä nähdä minutkin jos haluat. Mennään vaikka huvipuistoon.
En nähnyt hänen kasvojaan kovin tarkasti, koska hän istui istui metrossa selkä muhun päin, mutta voin yrittää. No, ensinnäkin hänellä oli luonnollisen vaaleanruskeat, aika lyhyet hiukset. Ja ihan samannäköinen takki kuin tässä (http://ollibrander.blogspot.fi/2014/05/selfies.html) postauksessa. Jalassa oli farkut, hän kuunteli kuulokkeista musiikkia. Hän tosin oli ehkä hieman pidempi (n. 190cm) kuin olin sut kuvitellut. Kasvot näyttivät tavallisen erikoisilta. Erikoisen tavallisilta. En tiedä, tämän parempaan en pysty. Oon jossain laskuhumalan jälkeisessä tilassa, joka ei kuitenkaan ole ihan selvä.
PoistaOlisi tosi hienoa nähdä sut ja mennä vaikka sinne huvipuistoon. Oon tässä muutaman kuukauden hiljaisesti stalkannut tätä blogia ja vaikutat aika hienolta ja rohkealta ihmiseltä. Välillä samaistun suhun tosi paljon. En ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi - itse en olisi niin rohkea, että uskaltaisin heittäytyä sun mukaan, edes sinne huvipuistoon.
Merkittävimmät erot minun ja Ei-minun välillä ovat varmaankin, että en tod ole 190 cm ja hiukseni ovat pikemminkin tuhkanvaaleat (?) kuin vaaleanruskeat.
PoistaEn ole pelottava! Olen hyvin epäpelottava. Enkä tiedä mistä lähtien olen ollut tällä tavalla rohkea. Saattaa olla, etten ole rohkea vaan yksinkertaisesti hullu. Mutta hei, kantsii harkita.
Hullukin on hyvä. Epäpelottava on myös hyvä, joten lupaan harkita.
Poista(Ollaanko juteltu aiemmin?)
PoistaEi olla. Tai no, joskus kauan sitten laitoin sulle yhden kommentin, johon vastasit. En kuitenkaan koskaan vastannut takaisin. En tiedä miksi.
PoistaNo, nyt kuitenkin vastaat! (Anteeksi ettei mussa ole nyt mitään järkeä.) Kerro sitten kun olet valmis lähtemään huvipuistoon.
PoistaMenen nyt nukkumaan. En voi enää elää nukkumatta. Pakko nukkua. Pakko. Pakko olla hetken Järkevä.
PoistaNäinpä, jotain positiivista on ehkä sittenkin tapahtunut! Et ole ainoa, jossa ei ole nyt mitään järkeä. Pitäisi mennä nukkumaan, yritinkin kai äsken, mutta uni ei tullut, joten luovutin sitten. Kerron toki, siihen vaan saattaa mennä aika kauan aikaa.
VastaaPoistaMeillä on vuosikymmeniä aikaa. Luultavasti ainakin 60 vuotta.
PoistaVielä on aikaa. Onneksi. Tosin kerran kysyin päivänkakkaralta, kuolenko alle kolmekymppisenä ja sain myöntävän vastauksen. Loppua odotellessa.
VastaaPoistaHmm, en näköjään osaa painaa tota vastaa-nappia (paitsi nyt).
PoistaVoimme mennä huvipuistoon sitten kun olet kuollut. Mikä ettei?
PoistaMinä en osaa edes kävellä, joten who cares!
Sopii mulle. Saat tulla sitten kaivamaan mut haudasta ylös.
PoistaAbsolutely.
Poista