Teinikännipelleilyni on ilmeisesti psyykkinen ilmiö. Eilen join kuusi kaljaa ja halusin olla asiallinen, joten olinkin enimmäkseen asiallinen. Joskus haluan olla hyvä sielu ja sitten olenkin hyvä sielu.
Eilinen päivä oli hullu. Viime yö oli hullu. Tämä aamu oli hullu. Katson vierestä kun kauniita asioita tapahtuu.
Tänään eräs nimeltä mainitsematon henkilö yritti selittää minulle jotain nimeltä mainitsematonta, sekavaa ja kaunista liittyen asioihin joita on tapahtunut. Hän käski kuuntelemaan erään nimeltä mainitsemattoman kappaleen, jotta ymmärtäisin. Etsin kappaleen YouTubesta, laitoin sen soimaan, luin sanoja samaan aikaan ja itkin.
En tiedä. Tämän takia kannattaa olla elossa.
jos lollittomuus jatkuu, märistään kohta yhdessä koko maailmalle. biisejähän riittää. voi vittu.
VastaaPoistaMäriseminen 24/7 olis ihan hyvä elämäntapa.
Poistaois. se nimeltämainitsemattomuudesta, näköjään, jos on samalla selaimella kommentoinut aiemmin.
PoistaLopulta parempi tulla mainituksi nimeltä.
PoistaNiin paljon sellaisia hetkiä, että huhhuh. Mullistus! Hyökyaalto! Vyöryy ja ryöppyy! Vaan ei huku. Tai ehkä jokin osa hukkuu. En tiedä. Äh!
VastaaPoistaJa hyvä, että Olli Brander pitää lupauksensa.
On vain hyvä että jotkin osat hukkuvat. Sellaiset jotka tuottavat vain kipua.
PoistaOlli Brander pitää aina lupauksensa. Lopulta, hitaasti.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaHei! Minne kommentti katosi?
PoistaHäpeän poraamaan kuiluun.
Poista