Eilen herättyäni makasin kolme tuntia hereillä ja tuijotin kattoa koska tuntui ettei maailmassa ollut mitään mitä haluaisin tehdä. Lopulta päädyin nousemaan ja leikkaamaan 90 % hiuksistani pois kynsisaksilla. Että nyt näytän sitten syöpälapselta ja se on ihan ookoo.
Ongelma on: en tiedä haluanko kirjoittaa vainajakirjaa. Kun saan nerokkaan idean, se liittyy poikkeuksetta luuserikirjaan. Kaikki kipu, viha, suru, ilo, hulluus valuu luuserikirjan suunnitteluun, ja vainajien ajatteleminen tuntuu vaan niin... ttttttyyylllsssssäääälttttääääää..................... äääääääääääää.............. hhhhhhhhh.................. ggggggggggg.............. Ehkä pitäisi vaan ottaa se saatanan askel........... ggggggggg.............. Aika kuluu eikä mulla ole enää hirveästi aikaa täyskäännöksiin jos haluan saada jotain aikaiseksi ennen kuin täytän 65.............................. zzzzzzzzzzzz.............................
Rakastuin 5 minuuttia sitten punkkarityttöön, onneksi hän on olemassa, onneksi hän on olemassa, onneksi hän on olemassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano mulle jotain tai kuolen