Sitten katsoin musiikkivideoita The Voicelta. Kun Isac Elliot kasvaa isoksi, hän tulee näyttämään aika täydellisesti PistePisteeltä. Heillä on samat kasvonpiirteet.
 |
| PistePiste pienenä. |
 |
| Isac Elliot isona. |
Niin, syvällisten juttujen lisäksi tämä blogi tarjoaa myös tällaista.
Sitten katsoin dokumentin nimeltä Hilton!, joka kertoo karmeassa lähiöhelvetissä asuvista syrjäytyneistä nuorista. Se oli pelottavaa, koska olen vain parin väärin valitun askelen päässä Hiltonin nuorten elämäntilanteesta. En opiskele, en käy töissä ja huomasin dokumenttia katsoessani istuvani samalla tavalla kuin Hiltonin päähenkilöt. Kun katsoin heidän tuskaisia ilmeitään, tiesin täsmälleen miltä heistä tuntui.
Se ero tässä on että mulla on Suunnitelma. Minun on oltava pohjalla nyt, jotta voisin myöhemmin elää sitä elämää minkä haluan ja tehdä niitä asioita joita haluan. Jos haluan saada unelmani kiinni, mun on omistauduttava niille kokonaisvaltaisesti, vaikka se tarkoittaisikin sitä että muutama vuosi on vietettävä pimeissä huoneissa.
Mielelläni kyllä jakaisin vaikka mainoksia tai siivoaisin hautausmaata tai jotain tässä samalla. Ei olisi niska koko ajan niin kipeä tästä helvetin istumisesta. Yritin kyllä kerran päästä jakamaan mainoksia ja niin edelleen; en saanut mitään vastausta mistään, joten annoin olla. Jos jakaisin mainoksia, kävisin ne muutenkin ensiksi läpi ja heittäisin valheet suoraan paperinkeräykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano mulle jotain tai kuolen