Suvivirsi

Hei tatuoitu karheakämmeninen tyyppi: kyllä, olen runoilija. Mutta toivon että ymmärrät, että olen myös ihmissusi ja siksi en voinut jäädä juttelemaan vaan nostin kaulukset pystyyn ja juoksin ovesta kadulle.

...............................

Isäni sanoo, että jos en muuta kurssiani, hän hylkää minut. En tiedä onko se totta, mutta oli tai ei, en voi korjata kurssiani. Tämä rikkinäinen kurssi on ainut tie mitä voin kulkea.

Tänään istuin kuumassa juhlasalissa ja kuuntelin Suvivirttä. Kuulin sen viimeksi 3 vuotta sitten kun pääsin yläasteelta. 3 vuotta hyvistä ajoista. Olisin itkenyt jos olisi itkettänyt. Isä haluaisi että kirjoittaisin ylioppilaaksi aikuislukiosta tai jostain. Hän ei tajua että alan voida fyysisesti pahoin jos vain joudunkin jonkin koulun tiloihin. Vihaan ja kammoan koulurakennuksia kuollakseni. En. Pysty. Istumaan. Luokkahuoneissa. En vain pysty. Joudun pakokauhun valtaan. Mieluummin mä menisin vaikka siivoamaan hautausmaita tai jotain. Pääasiallisena tarkoituksena olisi kuitenkin ennen muuta mullistaa maailma ja kirjallisuus, että ensisijaisesti keskityn nyt niihin hommiin. Mieluummin elän jatkuvassa vaarassa ja toteutan unelmaani kuin kuljen turvallista tietä ja heitän tämän ainutkertaisen elämäni vittuun.

...............................

Nukuin tänään penkillä terveyskeskuksen edessä. Aika jännä juttu, koska mulla on ihan hyvä sänky ja katto pään päällä. Harrastan nykyään ihan turhaa spurguilua. Ja annan kaikki rahat taskuistani keskustan kerjäläisille.

Haistelin siinä maatessani alkukesän aamua ja olin päättäväinen. Aioin saada sen helvetin verikokeen lopultakin otetuksi. Vuoroani odotellessani nousin penkiltä ja lähdin kävelemään jonnekin. Päädyin lähes autioon kirjastoon ja asetuin lukemaan Jack Kerouacin Dharmapummeja. Jack Kerouac on ehkä siisteintä mitä tiedän. Toistaiseksi en tiedä paljon. Jack Kerouacista tai mistään. Suunnitelmissani on elää tämä kesä kuin nörtähtävä Jack Kerouac. Aloitan ennen kesäkuun puoltaväliä.

...............................

Tämä sukupolvi on tuomittu. Melkein. On tässä jotain hyvääkin. On... hyviä... yksilöitä. Se yleinen massa on paskaa. Mutta sieltä täältä erottuu kauneutta. Aion nostaa meidät vallankumoukseen. Me kumotaan pimeä valta niin että seuraavat sukupolvet saavat kasvaa paljon meitä paremmiksi ihmisiksi.

...............................

Rakastan koiraani. Koirani on ihanin ihminen jonka tunnen.

...............................


Tajuan kyllä että tää mun meininki vaikuttaa siltä kuin en liikkuisi mihinkään suuntaan. Väitän keskeyttäväni bloggaamisen, mutten keskeytä. Sanon postaavani palasia kirjastani, mutten postaa. Väitän hankkivani ajokortin, mutten hanki. Väitän astuvani pian varjoista maailmaan, mutta se kestää ja kestää. Jne. Jne. Mutta liikun kyllä eteenpäin. Oikeasti. Trust me.

...............................

Voisiko joku puhua minulle? Voisiko joku sanoa jotain? Mitä tahansa? Mistä tahansa? Antaa toivoa? Antaa keskisormea? Antaa persettä? Mitä tahansa? Mitä tahansa? Mitä tahansa???