Why, oh why

Join pari päivää sitten muutaman kaljan vaikka olen alkanut vihata kaljan makua. Pidin nenästä kiinni ja kaadoin tölkkien sisällöt kurkkuun että pääsisin nopeasti nousuhumalaan. Pääsin pieneen pöhnään. Katsoin sitten tapani mukaan pätkiä East of Eden -tallenteestani ja siinä epämääräisessä alkoholinhuurussa James Deanin naama ei ensimmäistä kertaa näyttänytkään täydelliseltä vaan oudolta. Hän näytti surulliselta menninkäiseltä.

Et voi aidosti rakastaa ihmistä ennen kuin olet nähnyt hänet surkeimmillaan, rumimmillaan ja naurettavimmillaan. Voit rakastua salaperäiseen, jumalaisen kauniiseen ihmeelliseen tyttöön, mutta voit todella rakastaa häntä vasta sitten kun olet nähnyt hänet vettä valuvana meikit poskilla kuset housussa polvillaan mutalätäkössä.


Niin mä uskon. Mutta mitäpä mä näistä asioista mitään tiedän. Haluaisin kyllä tietää. HUOOOOHHHH!!!!!

Yea yea, stop posing

Joka tapauksessa vasta nyt voin sanoa välittäväni James Deanista ihmisenä. Aikaisemmin koko ihminen on ollut mulle aika yhdentekevä lukuun ottamatta sitä naamaa. James Dean oli pieni, poseeraava ja aika naurettava. Niin olen minäkin.







......................





Olen turrrrrhhhautttunuuuuuuuttttt.


Kommentoikaa tähän jotain anonyymit.


Kommentoikaa kommentoikaa. Haluan tietää olevani olemassa. Unohdan sen todella helposti.


Kertokaa jotain. Vaikkapa vastaus tähän kysymykseen: MIKSI RON WEASLEY?!