Menestyksestä kirjoittajana

Tää blogi on ollut viime aikoina sotkuinen ja surkea. En kuitenkaan aio poistaa kaikkea huonoa typerää riehumista. Ensinnäkään en jaksa ja toiseksi huonolla typerällä riehumisella on arvoa.

Kävelin ison kirjakaupan ovista sisään ja jäin sitten harhailemaan sinne varmaan tunniksi. Yritin löytää eräitä tiettyjä kirjoja mutta kirjakaupoista on mahdoton löytää koskaan mitään. (Haluan löytää mm. Sam Pinkin kirjan "Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen". Sillä on niin hieno nimi. Yritin kerran aikaisemminkin löytää sitä. Ehkä auttaisi jos kysyisin myyjältä? "Onks teillä kirjaa 'Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen'?" En kyllä kysyisi muutenkaan.) Silloin harvoin kun uskaltaudun johonkin kirjakauppaan, jään vain kävelemään loputtomasti ympäriinsä väsyneenä ja turhautuneena ja levottomana. Tälläkin kertaa vaati vain 15 minuuttia ennen kuin ensimmäisen kerran ajattelin että Alan kohta tappaa ihmisiä. Lopulta päädyin ostamaan pari pokkaria joita en edes halunnut ostaa, ynähtämään myyjälle jotain älytöntä ja juoksemaan pakokauhuisena ulos kaupasta.

Sam Pink

Sama juttu pätee levykauppoihin yms. Ne ei oo mun aluetta. En tiedä mikä siinä on. Mielelläni ostaisin kirjoja ja levyjä ja muuta sellaista paskaa.

Toivon että tulevaisuudessa voin myydä omia kirjojani e-kirjakaupassa (tai kadunkulmassa) hintaan 1 e / kappale. Tai vain jakaa niitä ilmaiseksi kenelle tahansa kiinnostuneelle. Kustantamo kyllä tuskin pitäisi sitä kovin hyvänä bisneksenä.

Suurimmasta osasta kirjakaupan hyllyillä olevia kirjoja tai niiden kirjoittajia en ole koskaan kuullutkaan. Aion pitää huolen, ettei mulle käy niin. Kirjan on helppo ilmestyä juuri kenenkään huomaamatta ja unohtua ja kadota nopeasti jälkiä jättämättä. Sitten on kirjoja, joille ei käy niin. Harvoin mutta aina toisinaan jostain ilmestyy kirja, joka tavoittaa ja koskettaa miljoonia ihmisiä. Minä haluan onnistua siinä. Pitää vain olla oikeasti hyvä ja oikeasti tosi.

Haluan kirjoittaa jotain yhtä inhimillistä, pakahduttavaa ja kaunista kuin Harry Potter.

Tiedän, että pitäisi tuntea epämääräistä huonoa omaatuntoa siitä että haluaa menestyä kirjoittajana. MIKSI? Mun mielestä on ongelma, jos kaikki muut kulttuurin alueet tekevät kaikkensa tavoittaakseen ihmisiä ja kirjallisuus sitten jonkin jalon elitistisen periaatteen voimalla tekee kaikkensa pysyäkseen poissa ihmisten ulottuvilta. Ei menestys kirjoittajana välttämättä, automaattisesti tarkoita että olet laskelmoiva pinnallinen idiootti. Se voi myös tarkoittaa sitä, että se mitä kirjoitat aidosti koskettaa ihmisiä, tuntuu joltain, tarkoittaa jotain. Ei menestyminen välttämättä johdu siitä, että olet myynyt kaiken mikä on inhimillisesti arvokasta. Se voi johtua siitä, että käytät kirjoittamisessasi kaikkea mikä on inhimillisesti arvokasta ja onnistut antamaan erinäisille kohtalotovereillesi voimaa, lohtua ja rohkeutta.

Miksi menestyminen kirjoittajana on lähtökohtaisesti ongelma? Eikö menestyminen kirjoittajana tarkoita nimenomaan sitä, että moni ihminen kokee ajatuksesi kuuntelemisen arvoisiksi ja saa niistä jotain tärkeää?

Eikö se ole hyvä asia?