Äh

Kuuntelen tätä yhä uudestaan erilaisina versioina. Löysin sen, koska se soi 13 ja risat -elokuvan soundtrackilla. Ihmiset eivät ehkä tiedä millainen sivistymätön juntti oikeasti olen.

Kello on 23.15 ja lähden kohta Kampin kaukoliikennebussilaiturille ja sitten vain ajelen jonnekin ja aamulla takaisin. Yritän kirjoittaa yhden osan kirjaa bussissa loppuun. Pitää kai karata bussiin tai maaseudulle, jos haluaa saada kirjoitettua kunnolla.

Olen miettinyt, millainen kokemus olisi tavata se ihminen joka olen 25 vuoden kuluttua. Ei aavistustakaan, mutta toivon että se ihminen on viisaampi kuin minä. Toivoisin, että hänen silmissään olisi jokin lämpö, joka ei mene pois vaikka tilanne olisi epämukava. Nyt silmäni ovat enimmäkseen ilmeettömät ja on mahdollista, että maailma vielä jäädyttää ne. Mutta Luoja, haluaisin, että 25 vuoden kuluttua olisin taistellut tärkeimmät taisteluni ja oppinut kohtaamaan toiset lempeydellä.

Nyt olen katkera ja myrkyllinen ja suhtaudun ihmisiin usein niin epäluuloisesti, että he voivat vain yllättää minut positiivisesti yhä uudestaan ja uudestaan. Rakastan teitä ja tämä on kaikki kummallista ja totuus voittaa vielä.