Extremist answers

Huomasin, että tähän "blogiin" oli oletusasetusten mukaisesti sallittu vain käyttäjätunnuksella lähetettävät kommentit. Toisin sanoen anonyymikommentteja ei voinut lähettää. Kuinka perseestä! Osa universumin arvoituksista avautuu. En minä ainakaan minnekään kommentoi jos mahdollisuutta anonyymiyteen ei ole. Paitsi joskus. Erityistapauksissa.

Löysin Facebookista muutaman kommentin Joonas Konstig -tekstiini. Kiinnostavaa muttei älyllisesti kovin haastavaa - tässä kuitenkin muutama kohta, johon huomioni kiinnittyi:


Miina Supinen kirjoittaa:

"Mun mielestä tämä bloggaus on enemmän huti kuin Konstigin juttu. Bloggaaja tuntuu kokonaan sivuuttavan sen seikan, että lihaa syödään."

?

Luin tämän lauseen monta kertaa (ruma virne huulillani) enkä tajunnut sitä. Miina Supinen on ilmeisesti luullut, että kirjoitukseni on jotenkin hämärän intellektuellinen ja yrittänyt siksi vastata taiteellisesti.

...

Mutta mitä tähän voi sanoa? Miksi kirjoittaisin lihateollisuudesta jos lihateollisuutta ei olisi olemassa?

Miina Supinen jatkaa:

"Aivan kuin lihateollisuus olisi olemassa siksi, että Konstig ja hänen kaverinsa voisivat huvikseen kiduttaa eläimiä"

?

Lihateollisuus on olemassa siksi, että se kerran aloitettiin. Nyt sitä on vaikea lopettaa, koska a) lihankulutus on kasvanut järjettömiin mittoihin ja b) liian monen omatunto on vaakalaudalla. Jos lihateollisuus nyt lopetettaisiin, meidän olisi myönnettävä että sen olemassaolossa oli moraalinen ongelma. Tämä taas tarkoittaisi, että olisimme satuttaneet viattomia. Kukaan mieleltään terveenpuoleinen ei halua myöntää satuttaneensa viattomia.

"(ja lapsia? miksi bloggauksessa puhutaan koko ajan jostain lapsen hakkaamisesta?)"

Moraalinen taso:

Lapsi ja eläin ovat moraalisesti samanlaisia ja samanarvoisia. He toimivat tunteen pohjalta vielä aikuista ihmistäkin kokonaisvaltaisemmin ja ovat siksi täysin vahvempansa hyväksikäytettävissä. Lapselta ja eläimeltä puuttuu aikuisen ihmisen äly, mutta heidän kykynsä tuntea on täsmälleen sama kuin aikuisen ihmisen. Tämä kyky tuntea on ainut asia joka merkitsee, kun mietimme kuinka kohdella toista olentoa. Äly ja ruumiinrakenne eivät tässä paina yhtään mitään. Kuten tiedät.

Käytännön taso:

Ihmiset ovat jokseenkin aina (http://www.hs.fi/artikkeli/Mekin+olimme+kannibaaleja/1135263990181) syöneet ihmislapsia aivan samaan tapaan kuin muita eläimiä. Historiallisista ja käytännöllisistä syistä ihmissyönti on kuitenkin päätetty todeta "barbaariseksi", ja sen takia meillä ei ole lapsia käyttävää lihateollisuutta. Voisimme kuitenkin yhtä hyvin "valmistaa" lapsia syötäväksi teollisissa olosuhteissa. Tämä olisi perusteltavissa täsmälleen samoin sanoin kuin lihateollisuus nyt; olisihan lasten syöminen luonnollista, käytännöllistä ja epäilemättä aistillisesti tyydyttävää.

Läpikäytännöllinen taso:

Länsimainen lihateollisuus aiheuttaa tuhansien (satojen tuhansien? miljoonien?) kehitysmaalaisten lasten nälänhädän.

"on vaikea hahmottaa sellaisten ihmisten maailmankuvaa, jotka puhuvat että lihantuotanto on "puhdasta väkivaltaa" ja siellä on "uhreja". Mun mielestä sellaisessa ajattelussa ja moraalissa ei olla uskallettu ajatella ihan loppuun asti asioita."

Perustele väitteesi, tai viimeinen lause sopii erinomaisesti sinuun.
Kerro siis minulle, mitä minun on uskallettava ajatella! Kerro minulle, mitä pelkään! Minkä elämän salaisuuden omatuntoni piilottaa? Kerro; minun on saatava tietää. Koska sinulla nyt on hallussasi tämä salaisuus, vastaus psykologisiin solmuihini, moraalinen velvollisuutesi lienee paljastaa se minullekin, pelastaa minut näiltä pelkurimaisilta mietteiltäni. Vai mitä? Et kai halua jättää tällaista hullua vaeltamaan kaduille täynnä erehdyksiä ja vääriä ajatuksia?
Minä puolestani kysyn sinulta: Oliko/onko orjakauppa sinun mielestäsi väkivaltaa? Oliko/onko orjakaupalla uhreja? Jos vastasit myöntävästi, missä kulkee moraalinen raja lihateollisuuden ja orjakaupan välillä? Miksi ihmisen julistaminen pelkäksi omaisuudeksi plantaaseilla on väkivaltaa, mutta sian julistaminen pelkäksi omaisuudeksi elintarviketeollisuudessa ei ole? Kerro minulle! Tarvitsen vastauksia!
Omia näkökantojani:

Onko lihateollisuus väkivaltaa? Kyllä, jos toisen tarpeeton vahingoittaminen on väkivaltaa. Kyllä, jos väkivallaksi lasketaan kymmenien miljardien henkinen pahoinpiteleminen, vapauden täydellinen riisto ja äärimmäisen vastenmielinen fyysinen kohtelu. Kyllä, jos elävän olennon upottaminen kiehuvaan veteen on väkivaltaa. Kyllä, jos silmämunien hakkaaminen pienen porsaan poskille on väkivaltaa. Jos se ei ole väkivaltaa, mikään ei minun käsitykseni mukaan ole väkivaltaa.

Onko lihateollisuudella uhreja? Kyllä. Siinä kuolevat ja siinä kärsivät joka vuosi 50-60 miljardia tuotantoeläintä, miljoonat kehitysmaalaiset, miljoonat sairastelevat länsimaalaiset ja se lukemattomien yksilöiden joukko, joka menettää sen takia kelvolliset elinolosuhteet maapallolla. Kyllä: lihateollisuudella on uhreja, ja heitä on enemmän kuin millään muulla koneistolla koskaan aikaisemmin. Oletko eri mieltä? Perustele. Miksi he eivät ole uhreja? Jos he eivät ole uhreja, he todennäköisesti siis ovat syyllisiä johonkin tai jostain muusta syystä ansaitsevat murheellisen kohtalonsa? Kerro minulle, mitä he ovat tehneet. Syntyneet kärsän kanssa? Syntyneet väärän värisinä tai liian tyhminä? Kerro minulle.

Hmm. Kiitos kommentistasi, Miina Supinen. Näkökantasi on kiinnostava - mutta älykkäänä ihmisenä tiedät varmaan itsekin että se on vähän hölmö. Vai onko? Tarvitsen vasta-argumenttejasi. Oikaise ajatusvirheeni!
Mikäli näkökantasi kuitenkin on hölmö, se onneksi on vain hölmö eikä sentään typerä; typeryys on ylpeää ja tietoista tyhmyyttä, kun tyhmyys on vain tyhmyyttä. Toisin sanoen bimbo on aina ylevämpi ihminen kuin bimbo, joka haluaa olla bimbo. Eikö totta?

Tommi Eskola lainaa tekstiäni ja kommentoi sitä seuraavasti:

"'Lihansyöntiään puolustaessaan (usein reaktiona hyökkäykseen, vaikkei heitä vastaan ole hyökätty) he huutavat ja puhuvat pitkään ja hätäisesti kuin yrittäen väsyttää vastapuolen tai hukuttaa tämän vasta-argumentit kaiken metelin alle.' Lihansyönnin tilalle kun vaihtaisi sanan kasvissyönti tämä quote kuvaisi blogikirjoitusta enemmän kuin hyvin."

Kokeillaan: Kasvissyöntiään puolustaessaan (usein reaktiona hyökkäykseen, vaikkei heitä vastaan ole hyökätty) he huutavat ja puhuvat pitkään ja hätäisesti kuin yrittäen väsyttää vastapuolen tai hukuttaa tämän vasta-argumentit kaiken metelin alle.

Kuulostaa vähän oudolta, eikö totta? Outous johtuu siitä, että kasvissyöjällä ei ole syytä puolustaa kasvissyöntiä. Mistä kasvissyöjällä voisi olla huono omatunto? Miksi hän puolustautuisi? Ennen kaikkea: mikä lihansyöjän ruokavaliossa voisi olla sellaista, että kasvissyöjä kokisi itsensä uhatuksi?

Jos kasvissyöjä reagoi lihansyöntiin, hän on aina hyökkääjä. Lihansyöjä ei nimittäin koskaan uhkaa kasvissyöjää vaan niitä, joiden takia kasvissyöjä on ryhtynyt kasvissyöjäksi. Kasvissyöjän hyökkäys on aina hyökkäys, ei koskaan itsepuolustusta, sillä hänen ruokavaliollaan ei ole uhreja, joiden takia potea huonoa omaatuntoa. Kasvissyönti itsessään on aktiivista puolustamista, heikomman puolelle asettumista. Jos jonkun toiminta satuttaa heikompaa, militantti kasvissyöjä käy hyökkäykseen. Mutta kun lihansyöjä puolustaa ruokavaliotaan, hän puolustaa aina vain ja ainoastaan itseään; hänen ruokavalionsa ei pelasta ketään vaan, päinvastoin, satuttaa heikompaa, eikä hänen selkänsä taakse siksi jää ketään jonka puolesta taistella. Hän voi vain huutaa kasvissyöjän hiljaiseksi, jotta tämä lakkaisi muistuttamasta niistä, joita lihanteollisuus väistämättä vahingoittaa.

Vesa Laitinen kommentoi:

"mun silmät ei kestäny oranssia blögäystä loppuun asti, että sikäli painettu media vei voiton."

Hyvä pointti. Kirjoitukseni totisesti tuottavat silmille fyysistä kipua. Olen tekevä asialle jotakin epämääräisessä lähitulevaisuudessa. Henkisestä kivusta en aio tinkiä.

Kaisa Lumilampi kirjoittaa:

"[Joonas Konstigin] juttu on hitti - blogin taidan jättää väliin"

Ei kovin viisas lähestysmistapa. Jos luet pelkästään tekstejä, jotka suojelevat mielenrauhaasi, voitko koskaan oppia mitään uutta? Voitko koskaan viisastua? Jos olet syntynyt kiusaajan rooliin, rohkeinta mitä voit tehdä on ottaa kohtalosi omiin käsiisi. Ei ole pakko polttaa noitia. Ei ole pakko orjuuttaa mustia. Ei ole pakko sortaa nautoja. Nyt tietysti teet niin, koska synnyit tiettyyn aikaan ja tiettyyn paikkaan. Mutta voit aina kuunnella huolestuttaviakin ääniä, esimerkiksi lukea omituisen blogikirjoituksen, ja muuttaa suuntaa.

Niina Virtanen kirjoittaa:

"Minun kasvissyöntini on minun asiani, luotan siihen että lihansyöjät tekevät itse omat eettiset ratkaisunsa syömisensä suhteen."

Ylläoleva ei ole suora vastaus kirjoitukseeni, mutta kommentoin sitä silti.

Noin 95 % kilteistä kasvissyöjistä ajattelee, että lihansyönti on lihansyöjän yksityisasia. Toisin sanoen lihateollisuudelle ei pidä yrittää tehdä mitään, kuluttajia ei pidä "häiritä", koska muuten heidän mielensä jotenkin järkkyy. On kuitenkin muistettava, millainen asetelma lihateollisuus on: lihateollisuus hyödyttää joitakuita enemmistön kustannuksella. On syöjiä, mutta paljon enemmän on niitä, joita syödään. Jos ajatellaan, että lihansyönti on ihmisen yksityisasia, lihateollisuuden uhrit unohdetaan. Silloin toimitaan kuin kiusaamista kauempaa katseleva lapsi, joka ajattelee ettei voi puuttua tilanteeseen; onhan kiusaaminen kiusaajan yksityisasia. Tällöin voidaan myös ajatella, ettei holokaustiin olisi pitänyt puuttua, sillä oli "natsien oma asia" miten he juutalaispolitiikkaansa hoitivat. Kiusattua ei kuitenkaan saa unohtaa. Juutalaista ei saa unohtaa. Sikaa ei saa unohtaa. Lihansyöjän, kiusaajan tai SS-miehen mielenrauha ei tämän rinnalla paina mitään. On oltava häiriöksi, "käyttäydyttävä huonosti", koska muuten sorrettu pysyy aina sorrettuna.

Hmm.

Ulkona on epätodellisen valkoista. Taidan lähteä jonnekin, tekemään jotain, löytämään jotain.

Kiitos keskustelusta, keskustelu on joskus hauskaa.

o7