Sitä se tulee olemaan kuolemaani tai tämän blogin kuolemaan asti. Syteen tai saveen. Syteen tai saveen, saatana. Nimeni on Olli Brander enkä ole pahoillani. Enää.
Miksi olen tuhlannut niin paljon aikaa olemalla pahoillani? Sydämeni on lopulta hyvä ja yritän parhaani; sen on pakko riittää.
Klikkaa itsesi uudelleen lukijaksi nyt. (Miksi bloggerin pitää olla ihan perseestä?) Jos sen teet, saat pusun.
(Miksi hotmailin pitää olla ihan perseestä? Out of the blue se on alkanut väittää, että minun nimeni on James Dean. En ole ikinä, koskaan väittänyt nimeni olevan James Dean. Tai no pari kertaa. En ymmärrä enää mitään siitä kuinka joku jossain käsittelee joskus jonnekin syöttämiäni tietoja ja tekee niistä omat johtopäätöksensä. Kuunnelkaa minua! Kuuleeko kukaan ääntäni? Kuuntele minua: voin vakuuttaa, että nimeni ei ole James Dean. Nimeni on Olli Brander. Loin kyllä kerran käytännön syistä YouTube-tilin, jonka nimesin James Deaniksi; löysin sen nyt ja siinä profiilissa on vierailtu yli 150 000 kertaa ja PETA:n virallinen kanava seuraa minua. Okei. Aivan. En ymmärrä tästä enää mitään.)
Viime yönä näin kuvan eräästä minulle tärkeästä ihmisestä kuolleena. En ikinä anna anteeksi sille kusipäälle, joka otti sen kuvan. Tai kenties annan. Harva asia on niin terveellistä kuin anteeksi antaminen. Aion harjoitella siinä paremmaksi.
Istuin bussissa. Tiedätkö mikä on paras asia tässä maailmassa? erään keksimäni tytön ääni sanoi. Me. Ja mekin ollaan ihan perseestä. Kasvatan pääni sisällä kokonaisia ihmisiä. Sairasta. Ihan kuin joku farmi. Olen tehnyt sitä nyt monta vuotta ja joistakuista heistä on kehittynyt kiinnostavimpia henkilöhahmoja jotka olen missään koskaan tavannut.
Hauskaa, miten syviä ja kiehtovia ihmisiä sitä voikin keksiä kun on 17-vuotias ja istuu yksin huoneessaan eikä puhu koskaan kenellekään mitään. "Olli Branderin nerous on yksi kirjallisuushistorian suurimpia mysteerejä", he tulevat vielä sanomaan.
Aion myydä tuhansia kirjoja ja sitten miljoonia. Tämä on suunnitelma.
Olen kirjoittanut varmaan 50 sivua tekstiä puolessatoista viikossa.
Jonkun pitäisi vetää minua turpaan. Tiedän että se olisi hyvä.
Oot mulle jo kaks pusua velkaa! Tuu tänne niin voin vetäistä sua turpaan.
VastaaPoistaAlunperin mun vaan piti ylistää sua siitä että yrität olla olematta pahoillasi. Sä oot hyvä tyyppi. Ansaitsetkin tiedostaa sen.
Ensimmäisestä kohtaamisestamme tulee ikimuistoinen, jos se on sisältävä paitsi kaksi pusua myös turpaanvedon.
PoistaKiitos! Oikeastaan olen aika paska tyyppi, jolla on kuitenkin vilpitön halu olla hyvä. Sehän on jo ihan hyvin.
Haluatko patsaasi tehtynä graniitista, tai marmorista? Vai jopa jadepatsas? Mies jalustalla. Eikä kuka tahansa mies vaan Olli Brander.
VastaaPoistaHyvä idea. Onko väliä kuka patsaasi tekee? (Olen tehnyt "patsaita" vain muovailuvahasta ja vessapaperista, ja siitäkin on jo aikaa.) Täytyykö sen olla näköispatsas, vai käykö esim. oravan mallinen? Mihin haluat patsaasi pystytettävän, vai tarvitseeko sen olla pystyssä? Haluatko patsaallesi mahtipontisen paljastamistilaisuuden (minkäköhänlainen sekin olisi) vai salakuljetetaanko patsas paikalleen laittomasti yön pimeydessä?
PoistaKiitos että nostatte tämän aiheen viimein pöydälle. Tämä oli väistämätöntä.
PoistaHaluan patsaani tehtävän silkinpehmeästä, litimärästä vessapaperista. Tällä tavoin sen voi polttaa, kun yleisö lopulta kyllästyy minuun.
Haluan patsaani jätettävän aurinkoiselle paikalle kuivumaan. Sijainnista tai juhlallisuuksista ei niinkään väliä.
Itse asiassa haluan patsaakseni fallisen symbolin; olenhan kyrpä.
Satan666 kirjotin just kilometrin pitusen kommentin ja kappas - tää pyyhki sen pois =))) Tuun sit kommentoimaa joskus ku oon koneella ku nyt oon puhelimella. Ja tätä sun blogia ei voinne seurata Blolovinin kautta?
VastaaPoistaVoi helvetti! En tiedä onko ongelma tässä mun blogissa, koska tuntuu että joka toinen raportoi jotain ongelmia tänne kommentoimisessa.
PoistaMutta haluan tietää mitä kirjoitit kilometrin pituisessa kommentissa!
En tiedä voiko. Luultavasti ei. Ainakaan en tiedä asiasta mitään.