maanantai 23. kesäkuuta 2014

Yksi maailma loppuu

Kiitos teille joiden kanssa istuin mudassa sillan alla!

En tiedä teistä, mutta mulle tää ilta oli jotenkin epätodellinen. Kuin olisi hengaillut maailmanlopun jälkeisessä maisemassa. En ole ennen ollut sielläpäin tällaisella säällä.

Kiitos jokaiselle joka ilmestyi paikalle. Aioin pyytää anteeksi omituisuuttani, mutta en pyydäkään, koska siinä ei ole mitään anteeksi pyydettävää. Olette kaikki päätä särkevän kiinnostavia. En tiedä. Tavataan uudestaan. kvister@hotmail.com

Tää tuntuu joltain likaiselta treffi-ilmoitukselta.

Joka tapauksessa tavataan uudestaan. Haluan tavata ihmisiä. Haluan nähdä maailman siitä näkökulmasta. Haluan mennä syvemmälle. En tiedä. Olen hämmentynyt siitä miten tutuilta ihmiset voivat tuntua.



Tää on hyvä biisi.

Monta vuotta sitä kasvattaa yksin sisällään tiettyä energiaa. En tiedä miksi sitä kutsutaan, mutta lopulta se kasvaa niin suureksi ja hallitsemattomaksi, että se on yksinkertaisesti pakko törmäyttää johonkin. Se on pakko iskeä jonkun toisen hengitykseen. On lähdettävä ulos ja kohdattava joku toinen. Hän antaa epämääräiselle energiallesi hahmon ja merkityksen ja rajat. 

Tätäkö elämä on? Lähteekö se kohta vaikeutumaan?

21 kommenttia:

  1. Siis tapahtuko eilistä oikeasti? Mulla on aika unenomaiset tunnelmat. Kengät on ainakin epämääräisen mutaiset. Elämän vaikeutumisesta en tiedä, mutta mullakin on sellainen olo, että yks maailma loppuu ja jotain uutta alkaa. Kiitos kaikille ja nähdään taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh. Huojentavaa huomata etten ole ainut joka tunsi sen.

      Juuri näin. Tavataan, mahdollisimman pian.

      Poista
  2. Olemme raapaisseet pintaa josta ihollani naarmuja. Se on häivyttänyt kaiken epätodellisuuden. Kuitenkin vain menemällä syvemmälle voi palata selviytymistä ja voittoa merkitsevien taisteluarpien kanssa.
    Vaan joukko mäkien ja puiden katveessa, sillan ja sateen alla, kylmässä ja pimeässä on toisiaan lämmittänyt ja valaissut. Tästä voi matka olla vain kohti valoisaa ja lämmintä sunnuntaita.

    VastaaPoista
  3. Sillan alla oli niljakas olo. Mutta huomasin lähdettyäni, että olin unohtanut mistä tulen ja minne menen. Olin vain sillan alla. Niin tapahtuu aika harvoin.

    Epätodellinen olo. Mutta nähdään. Oli hyvä olla. Tuntui että ei tarvitse tehdä vaikutusta. Että ei voi tehdä vaikutusta. Pystyi vain olemaan sillan alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin tiivistää asian hyvin.

      Outoa. Onko tämä nyt elämääni.

      Poista
  4. Kiitos sinulle ja muille. Kuullaan ja näkyillään, katsotaan mitä tästä syntyy. En ole ennen harrastanut aitojen yli kiipeilyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen, mutta olen siinä niin huono että menen mieluummin ali. Lupaan harjoitella tulevaisuutta varten.

      Poista
  5. Mau kaikille!
    Olen vain kuplinut tänään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän kuplimisestasi. Minäkin olen kuplinut tänään. En yleensä kupli!

      Poista
  6. Sivun katselut eilen: 288
    Sivun katselut tänään: 378

    Jännittävää.

    ______


    Viime yö taisi muuten olla virallisesti koko vuoden valoisin? Vai toiseksi valoisin? Surrealistista.

    VastaaPoista
  7. Toivotin teille hyvät jatkot, ja ajattelin silloin, että häviän vähin äänin omalle taholleni...
    Kaivoin tänään matkalaukusta saviset kengät ja mietin teitä, jotka tapasin
    sattumalta
    Teitte muhun lähtemättömän vaikutuksen
    tapaamme vielä
    Varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa!

      Mikä on sun sähköpostiosoite?

      Poista
    2. Silja.silkku@hotmail.com
      en oo hirveen aktiivinen s-postin käyttäjä, mutta kaipa siihenkin oppii (:

      Poista
    3. Hienoa. Kiitos! Välitän sun osoitteen 'sähköpostilistan' (tms.) kokoajalle.

      Poista
  8. kulta pieni hei, sitä elämä juuri on: ensin olet yksinäinen ja ahdistunut ja kaikki on helvettiä, sitten lopulta sua ei enää kiinnosta ja astut ulos ovesta nauraen siitä huolimatta että olet ruma ja sekaisin, puhut toisille ihmisille juuri sellaisena, ja sitten... hui, muut eivät kaikonnetkaan. kiitos, veli, että vihdoin poistuit himasta. ehkä nähään joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kauniisti ja täsmällisesti ilmaistu. Kiitos.

      Nähään vaan!

      Poista
  9. Dobrodosla Adrianmeren Ugljan oliivisaarelta Kroatiasta! Ei mentykään Sloveniaan, vaan Dalmatian rannikolle Zadariin ja Prekoon. Ollaan jollain helleparatiisisaarella ja kotipihalla kasvaa viinirypäleitä, oliiveja, sitruunoita, kiiwejä ja persikoita niinku kotona viinimarjoja, karviaisia, omenia ja luumuja. Saatetaan skippaa Italia, kun ei saatukaan sitä wwooffauspaikkaa ja lähtee takas Slovenian, Itävallan ja Puolan kautta takas pohjoiseen. Uitiin salaisessa luonnonpoukamassa Ulvala Svitlassa ja palettiin ravuiks. Vesi on täynnä kalaa, merisiiltä, rapua ja simpukkaa, ihan turkoosinsinistä postikorttia ja vastarannalla kohoo hullut vuoristot ihan ku horisontista lähestyis taukoamatta uhkaavanmustia pilviä. Raitadelfiinejä ja ritaripurjeperhosia! Ostettiin kaupasta herkullista juustoa, jonka nimi oli kroatiaks Trapist Paska Sirana
    Terveisin Mr Chjuenie ja Putti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uu! Makeeta! Mä kävin tänään Munkkiniemessä. My life on the road.

      Oon edelleen sitä mieltä että Helsinki on kaupungeista paras mulle. Göteborg on kans ihan ok. Varmaan joskus vielä näen muutakin maailmaa. Mieluiten ajaisin matkailuautolla jonnekin Keski-Eurooppaan, ihan vain siksi että saisin ajaa matkailuautolla.

      Viinirypäleet on hyviä. Terveisin Jack Kerouac.

      Poista

Sano mulle jotain tai kuolen