Sinä

Lupasin kirjoittaa tähän blogiin seuraavan merkinnän vasta sitten kun kirjani on pisteessä Z. Se ei ihan vielä ole pisteessä Z (melkein, melkein), mutta olosuhteiden pakosta... salli tämä. Sovitaan ettei tätä lasketa. (Tiedän että tämä on huijausta. Suurissa asioissa olen luotettava. Toisinaan.)

Asia on nimittäin niin, että elämäni on sillä mallilla, että:

Sunnuntaina tapahtuu jännittäviä asioita, ja haluan että tulet mukaan.

Tule sunnuntaina Paloheinän mäen laelle. Suunnitelma on toistaiseksi näin yksinkertainen. Joukko meitä kadotettuja sieluja (lol) kokoontuu sinne. En tiedä mitä teemme siellä, mutta se on hyvä paikka.

Jos siis luet tätä ja olet yksin tai hukassa tai yksin ja hukassa, tule mukaan. Ei haittaa vaikket tietäisi keitä hittoja olet lähdössä tapaamaan. Ei kukaan meistä tiedä. Tapasin lauantaina kaksi (2) paikalle tulossa olevaa ihmistä, ja suurin osa heistä ei ole murhaajia. Älä pelkää.

Tai pelkää, mutta tule kuitenkin.

Tämä on tilaisuus. Jos yhdestä tai useammasta meistä tulee myöhemmin supertähtiä tai historiallisia merkkihenkilöitä, voit loppuelämäsi ajan katsoa tätä sunnuntaita ja ajatella että se oli suurimpia päiviä elämässäsi.

Sinulta ei vaadita muuta kuin sitä ettet yritä puhua normaaleista asioista. Voit olla täysi katastrofi, mikäli huvittaa. Tämä on ensimmäinen kerta elämässäsi, kun voit kohdata ihmisiä, joita et ennestään tunne, ja jättää normaalin ihmisen esittämisen täydellisesti väliin. Sinun ei tarvitse vaikuttaa normaalilta ihmiseltä. (Luet tätä, joten tiedän ettet ole normaali.) Et saa vaikuttaa normaalilta ihmiseltä. Kaoottisuus, nolous, rumuus, vammaisuus, mykkyys, syrjäytyneisyys, hulluus ja outous on hyvä.

Tule.

Olet tervetullut.

(Mahdollisten ajankohdanmuutosten tmv. takia olisi hyvä jos ilmoittautuisit etukäteen tämän merkinnän kommentteihin tai tänne:

kvister@blogspot.com <--- Odotan tuolla)

Okei?

Okei?

Okei.