The last of the famous international playboys

Kirjoitin näin muutama päivä sitten Rovaniemellä, mutten koskaan julkaissut sitä. Julkaisen sen nyt:

"Silmistäni valuu tällä hetkellä kyyneliä koska kirjani on niin hyvä. Tämä on todella, todella yllättävä käänne. En pysty hengittämään, tämä on niin hyvä. Voiko tämä olla totta? Ei voi olla totta. Olen matkustanut pari päivää kiitämällä Suomen halki kaupungista ja bussista toiseen enkä ole oikeastaan nukkunut, joten tämän on pakko olla harhaa, mutta tämä harha sanoo minulle että

mä...

oon...

niin...

vitun...

hyvä.

Ke$han Die Young on yllättäen kirjani soundtrackin tärkein biisi.

Tässä koko homma tiivistyy:

Music up, gettin' hot
Kiss me, give me all you've got
It's pretty obvious that you've got a crush (you know)
That magic in your pants, it's making me blush (for sure)

Looking for some trouble tonight
Take my hand I'll show you the wild side
Like it's the last night of our lives
We'll keep dancing till we die

I hear your heart beat to the beat of the drums
Oh what a shame that you came here with someone
So while you're here in my arms,
Let's make the most of the night like we're gonna die young.

En tiedä. Kaikki on nyt outoa. Tulen vielä putoamaan täältä. Se tulee sattumaan mutta älkää vaivautuiko säälimään minua."

_________

En ole varma. En tosiaan nuku nykyään. Saattaa olla että olen lievästi sekaisin siitä syystä. Toisaalta koin tuon saman hurmioitumisen pari päivää myöhemmin bussissa, kun kokeilin uudestaan tarkastella tarinaa jonka olen kirjoittanut. Ehkä siinä oikeasti on jotain.

Toisaalta voi olla, että olen viime aikoina yksinkertaisesti ollut erikoisessa hurmioituvassa tilassa. Jos joku haluaa ujuttaa Jeesuksen sydämeeni, nyt on aika. Rovaniemellä tulin kierrelleeksi parissa vaatekaupassa ja ostaneeksi normaali-ihmisten vaatteita pitkästä aikaa ikuisuuteen; myöhemmin kuuntelin Flo Ridan 'I Cry' -kappaletta ja katsoin itseäni hotellihuoneen peilistä ja (taas, vittu, taas!) melkein itkin kun näytin mielestäni niin hyvältä. Pari minuuttia ajattelin että voisin vaikka ryhtyä malliksi jos en olisi sellaiseen liian lyhyt.

Sitten join nopeasti keskikokoisen pullon roseeviiniä. Menin hienoon hiljaiseen ravintolaan, istuin pöydän ääreen ja tilasin kaljan ja tunsin itseni jonkinlaiseksi kansainväliseksi playboyksi.

Luulisin että outo herkistelyni liittyy tunteeseen, että ansaitsenkin asioiden menevän vaihteeksi hyvin. Ja se ymmärrys tuntuu hengästyttävältä. 7 vuotta surua. Olen ollut 7 vuotta surullinen. Olen jo lannistunut pimeydestä tarpeeksi monta kertaa. Virran kuuluukin kääntyä. Ansaitsen yllättyä hyvyydestä.

Matka oli kaiken kaikkiaan outo. Matkustin Suomen halki tutkiakseni juttuja kirjaani varten. En nukkunut yhtään. Nukuin kunnolla vain kerran. Silloin näin unta että minä ja Herra Ylppö olimme parhaita kavereita. Kannoimme olutkoreja kaupungin kaduilla, käsivarret toistemme harteilla. Sitten Herra Ylppö astui katon reunan yli ja kuoli.