Mun blogger-profiilikuvien ainut kriteeri: kunhan se ei näytä liikaa minulta.
Voisin joskus ryhtyä naamalliseksi ihmiseksi. Vai mitä?
En tiedä miltä musta tuntuu.
Edellisen merkinnän kirjoitettuani todella heitin kamat kasaan ja lähdin kävelemään kohti Tampereen bussiasemaa. Ostin sämpylän ja nousin ensimmäiseen bussiin kohti Helsinkiä.
(Yritin laittaa tähän yhtä biisiä, mutta "Videota ei voi näyttää maassasi", joten:)
Bussi lähti liikkeelle. Hengitin iPodini kanssa naama liiskaantuneena ikkunalasiin ja toljotin ulos pimeään taianomaiseen sydämenräjäyttävään aamuun. Ohi lipui vanhoja tehdasrakennuksia, järviä, peltoja, paikkakuntia, yksinäisiä kulkijoita, yksinäisiä vääntyneitä lyhtypylväitä, ja kaikesta tuli mieleen vanhoja unia ja tarinoita jotka voisin jonain päivänä kirjoittaa. Olin sekaisin, rakastunut ja onnellinen. Siis niin onnellinen että nauroin itsekseni.
Pimeälle taivaalle alkoi hiipiä turkooseja sävyjä. Bussi ohitti järven, jonka pintaan heijastui taivaalla hehkuva oranssi kuu. "Vau", henkäisi seuraavalla rivillä istuva Vilijonkan näköinen nainen kaverilleen. "Nyt on enää viikko jouluaattoon."
Muuten Vilijonkan näköinen nainen ja hänen Vilijonkan näköinen kaverinsa kyllä meinasivat pilata koko matkan. He olivat vastenmielisen juoruakan stereotyyppejä. He kommentoivat kaikkia ohi vilahtavia ihmisiä vittumaisesti ja kovaan ääneen. Kun bussista lähti mies kahden lapsen kanssa, juoruakat alkoivat arvostella häntä ja hänen kasvatustyyliään. Ja voi jumalauta, jos lause alkaa "EN OLE RASISTI MUTTA..." niin on sataprosenttisen varmaa että se loppuu rasistiseen paskaan.
Yksi juttu mitä olen miettinyt:
Olen viime aikoina usein törmännyt haikeaan muisteluun tyyliin "Silloin oli vielä pelkkä tietokone kotona eikä mitään älypuhelimia..." Okei, milloin tämä historiallinen ajanjakso on loppunut?
Olenko jo pudonnut kehityksen kelkasta? Mulla on edelleen kännykkä, jonka sain vuoden 2008 alussa. Se toimii erinomaisesti, joten en näe mitään syytä hankkia uutta. Sillä voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä ja ottaa kuvia ja siinä on autopeli, jossa olen helvetin hyvä. Sillä pääsee nettiin, mutta vain joillekin sivuille ja niillekin hitaasti ja hankalasti. Yleensä käytän internetiä kannettavalla tietokoneella.
Mistä lähtien kaikki ovat menneet nettiin älypuhelimilla? MINÄ VUONNA tämä aika on alkanut? Olenko ainut, joka ei halua astua siihen aikaan vaan palata 50-luvulle?
So many questions.
Sano mulle jotain. Mitä tahansa. Anna vaikka palautetta tämän blogin meiningeistä. Kerro millainen niljakas persoonallisuus mulla on. Anonyyminä. Ei-anonyyminä. Miten tahansa. Haluan jutella jollekulle.
tykkään susta edelleen niin että halkeen
VastaaPoistaäh, kommentoisin enemmänkin muttei pysty kyetä
Kiitos suuresti. En osaa sanoa tähän mitään parempaa.
PoistaHaluan tietää pari juttua:
kuka olet?
mitä kuuluu?
Ei et ole ainoa. Vituttaa, kun jo jotkut koulutkin on täysin mukautuneet älypuhelimien olemassaoloon. Niitä sais käyttää tunnilla opiskeluun. Kaikki käyttää niitä tietenkin joka tapauksessa johonkin muuhun ärsyttävään ja turhaan näperrykseen, mut en kummassakaan tapauksessa tajua. Enkä halua astua siihen aikaan, mulla on joku siskon vanha tavallinen kännykkä, joka ajaa asiansa (joita tuolla luettelitkin).
VastaaPoistaNiin. Usein, varsinkin joulun aikaan, haluaisin muuttaa asumaan 1800-luvun loppupuolelle. Mutta sinne ei pääse, joten on varmaan pakko vain hyväksyä älypuhelimet ja kaikki muu 2010-luvun paska ja yrittää löytää kaikesta tästä jotain positiivista, jotain kaunista.
PoistaMinä vuonna arvioisit että tää älypuhelinten aika alkoi? Kun viimeksi olen ollut koulussa joskus keväällä 2011, en muista että todellisuus olisi pyörinyt kännyköiden ympärillä.
Hei hei. Joko lähdit Tampereelta? Olisi pitänyt mennä etsimään sinua pyöriskelemästä. Ei vaineskaan.
VastaaPoistaAhdistaa älypuhelimet. Hankin sellaisen kun niihin saa toimivan youtuben, jotta voisin kuunnella musaa sieltä. Ennen sitä en hanki. Huoh. Tylsää. Mitä tekis. Plääh plööh
Miten kestät tuota kaikkea yksinoloa? Milloin viimeksi olit jonkun sellaisen ihmisen kanssa jossain, jota pidit ystävänäsi?
Olisit voinut etsiä! Mut on helppo havaita. Näytän epäilyttävältä.
PoistaMilloin viimeksi? Keväällä 2008. Silloin pyörin joidenkin ihmisten kanssa jonkin aikaa ennen kuin he ryhtyivät teini-ikäisiksi uusnatseiksi.
Kerran vietin yön erään epätasapainoisen nettitutun kanssa vieraassa kaupungissa, koska myöhästyin junasta.
Syksyllä 2010 menin lukioon ja melkein ystävystyin ihmisten kanssa. Siitä ei lopulta tullut mitään. Niin ja kerran eräs emotyttö, joka joko sääli minua tai piti minua kiinnostavana, kutsui mut hengaamaan Kampin lattialle. Sekin jäi siihen. Se oli edellinen kerta että varsinaisesti hengasin kenenkään kanssa. Siitä on kolme vuotta.
Eli toisin sanoen voi vittu että olen ollut epäsosiaalinen. En tiedä miten olen kestänyt tätä tähän asti. Ei ihme että olen niin sekaisin.
Tähän pitää tulla muutos. Lupaan muuttua kevään mittaan.
mä haluaisin tietää missä sä asut. en mitään katuosoitetta kaupunkia tai rapun kirjainta. vaan että missä. millasta siellä on? minkä laiset seinät sulla on? miltä siellä kuulostaa? tai onko sulla ikkunalautoja? tai että kiinnitätkö sä ylipäätään mitään huomiota tollaseen? tai sit että millaset kengät sulla on?
VastaaPoistavaikutan jo tungettelevalta, pahoittelut. oon vaan kiinnostunut yksityiskohdista ympärillä ja sä oot myös erittäin kiinnostava joten kai mua kiinnostaa asiat sun ympärillä
Tungettelevuus on mukavaa. Ihmisten pitäisi uskaltaa tungetella enemmän. Se tekisi useimmille hyvää.
PoistaKotitaloni näyttää hienommalta ja isommalta kuin on. Luulisin. Perheeni ei ole koskaan ollut mitenkään varakas, mutta tää on niin hyvä koti että joku voisi erehtyä kuvittelemaan niin. Hmm. Tässä huoneessa on valkoiset seinät ja aika paljon tavaraa. Imuroin täällä eilen. Ikkunalaudalla on kasa pölyisiä CD-levyjä, joita en ole kuunnellut moneen kuukauteen. Istun ikkunan vieressä huonossa asennossa.
Mun kengät näyttää Converseilta mutta ei ole.
viiskytluku oli sinänsä ihan vitun perseestä ja saatanan paskaa paitsi leffoissa, ja niissäkin meitzi ois damsel in distress ja rotusorto rehottais
VastaaPoistahei positiivista tästä ajasta: netti on niin omnipotent, se on kaikilla, ja kuka tahansa pääsee sinne, kellä tahansa on ääni. paitsi ehkä p-korealaisilla, mutta periaatteessa se on täys anarkia ja musta tuntuu että netistä on potentiaalii liberationii, se on suurempi mahollisuus ku sille annetaan credittiä. informaatio on helposti saatavaa kelle vaan. mun mielestä supermahtista oli kans se, kun istuin mumbaissa junassa ja kattelin ku jengi oli käymäs asfaltille yöpuulle, ja siel viltin alla katteli kaks ihmistä jostai älypuhelimesta bollywoodleffan tanssikohtausta.
vhats ap
tai sit voi muuttaa aina erakoks mökille pois nykyteknologiasta ja kaikesta hurinasta, ei virittää sinne sähköjä ja hakkaa puita ja ihmetellä, se ois kans kivaa, tai siis oikeesti onki kivaa mut vaan kesällä, mut se on privilige meille jolla on se vaihtoehto haistattaa vitut kaikelle
VastaaPoistamitvit selitän meen nukkuu
vittu junassa istunu ku bussissa
VastaaPoistanoni nyt
50-luvun paskamaisuus tuntuu jotenkin turvalliselta ja kotoisalta, koska se on mennyttä aikaa. Niiden päivien pahikset eivät enää ole vallassa samalla tavalla kuin silloin. Nyt tietää, että hyvät voittivat.
PoistaTämän päivän paskamaisuus on vaarallista ja uhkaavaa, koska vielä ei tiedä miten käy.
Haluaisin uskoa että esim. internet on lopulta hyvä juttu, mutta en ole ihan varma. Tuntuu että internetin läsnäolo jotenkin syö joitain tärkeitä juttuja ihmisyydestä.
Tuntuu, että ihmiset ovat turrempia ja julmempia kuin 50-luvulla. Mutta ehkä olen väärässä. Helvetti että toivon olevani väärässä.
en tiiä- maailma oli sillon hirveen paljon pienempi. mut kehitys kulkee takaiskujenki kautta pelkästään eteenpäin. tai sitte kohti tuhoansa jolloin voi vaan sanoa että mitäs minä sanoin siat! eniveis, murroksen ajat käsillä jännää ja turhauttavaa
Poista"kehitys kulkee takaiskujenki kautta pelkästään eteenpäin."
PoistaTodellakin toivon näin.