You don't think I'll make it, I never said I wanted to

"Mennään nurkan taakse tappelemaan", päätimme aamuyön sumuisimmassa pisteessä, ja olin täysillä mukana kunnes tajusin meidän menneen nurkan taakse tappelemaan ja pääni iskeytyneen seinään ja asfalttiin. Ei sillä että otteet olisivat olleet kovia, olin vain veltto kuten aina olen ja vahinkoa tekivät lähinnä kovat pinnat. (Päivitys: Vaikuttaa siltä että horjahtelin itsenäisesti päin kovia pintoja.)

Tänään takaraivoni sivulla on kuhmu ja otsassani laastari (kun yksi haavojesi aiheuttajista desinfioi ja laastaroi haavasi, tiedät olevasi hyvässä seurassa) ja on taas vähän helpompaa olla minä. Tykkään laastareista, siksi laittelin niitä naamaani ilman syytä vielä kesällä. Niistä tulee parempi olo.

Tästä puhuttiin. ^

Itse halusin olla niin humalassa, koska olin vähän aikaisemmin viettänyt pari tuntia selostaen psyykeäni sekavasti Antti Nylénille. Menimme ilmaisen kaljan perässä meluisaan baariin, joka oli täynnä humalaisia naamoja jotka tunnistin mutta joita en enimmäkseen osannut nimetä, ja sitten yhtäkkiä Antti Nylén tunnisti minut ja sitten istuin hänen kanssaan sohvalla ja pudistelin päätäni ja hieroin naamaani. Anteeksi kaikesta. "Olen pahoillani siitä että olen teiniversio siitä ihmisestä joka tulen olemaan", sanoin lopuksi Antti Nylénille ja Anu Silfverbergille ja peräännyin paikalta.

Ihmiset ovat niin kovin inhimillisiä. Alan ymmärtää, ettei kukaan hallitse tätä kaaosta. Siihen voi korkeintaan oppia suhtautumaan vähän armollisemmin, mutta kaikki ovat lopulta viallisia ja epäselviä ja tuuliajolla. Ei olekaan niin, että joku on jotenkin ymmärtänyt Tämän Kaiken paremmin kuin minä. Ihmisillä on parhaimmillaan vain omat totuutensa. Niiden kanssa sitten räpiköidään.

Aion lopettaa Jumalasta kyselemisen, se on niin ärsyttävää. "Miltä tuntuu uskoa Jumalaan?" Mitä siihen voi vastata? "Miten se niinku tapahtuu?" Kauheaa ihmisten kiusaamista. Heti kun saan selville jonkun uskovan Jumalaan, hyökkään ahnaasti hänen kimppuunsa kuin haluaisin ostaa häneltä huumeita. Jos Jumala tulee sydämeeni, Hän tulee varmaankin Itse, omin voimin. Sitä odotellessa.

Suurin osa tuntemistani ihmisistä on teiniversioita ihmisistä joita tulevat olemaan. Tietysti on ihmisiä, jotka ovat sitä kunnes täyttävät 50 tai 75. Mutta tämä kaikki on varsin jännittävää. Saa nähdä, ketkä meistä todella nousevat täältä, ketkä putoavat kyydistä, ja niin edelleen.

En tiedä milloin elämästäni tuli tällaista, mutta tiedän että puoli vuotta sitten lähinnä sumeasti ajattelin että elämässäni voisi joskus tapahtua tällaisia asioita. Saattaa vaikuttaa siltä, että olen syrjäytynyt alkoholisti, mutta todellisuudessa kaikki etenee Suunnitelmieni mukaan ja se on niin yllättävää että en vielä osaa olla edes kiitollinen.