Chinaski

Lähdin ajelemaan busseilla ja päädyin spontaanisti juopottelemaan yksin Kalliossa. Tajusin olevani biseksuaali ja näin yhden tyypin, jonka kanssa olin satoja miljoonia vuosia sitten hetken aikaa samassa lukiossa. En usko että hän tunnisti minua. Jostain syystä ajattelin koko ajan Bukowskia ja James Deania; jostain syystä kaipasin nimenomaan heitä hengaamaan kanssani. Ei voi olla totta, että siitä että James Dean on viimeksi ollut olemassa tulee kohta 60 vuotta.

Yhdessä baarissa ei ollut ketään muita kuin minä ja yksinäinen afrikkalainen mies ja yksinäinen aasialainen työntekijä, joka lauloi varmaan puoli tuntia putkeen "I tried so hard, and got so far... But in the end, in doesn't even matter..." Luin iltalehdestä juttua neljännestä Stieg Larsson -kirjasta. Minä voisin kirjoittaa sen. Siitä tulisi huomattavasti parempi kuin kolmesta ensimmäisestä. Arvelen sisäistäneeni Lisbeth Salanderin aika hyvin. (Lisbeth Salander on ainut syy miksi S. Larssonin kirjoja on myyty 75 000 000 [75 000 000] kappaletta.)

Humaltuneista ihmisistä on varmaan kaikkein helpoin selvittää, millaista ihmisyys puhtaimmillaan on. Valheet ja naamiot ja pelot ovat hellittäneet otteensa. Istuskelin yksikseni baarien nurkissa ja kuuntelin kun muut kädelliset kommunikoivat keskenään. Kaikki on niin alkeellista. "Toi varasti mun kaljan!" "Bgghöö..." "Ootsä nyt iso mies vai kun varastit mun kaljan?" "Höö..." "Ootsä iso mies nyt vai? Toi varasti mun kaljan!" "Brrgghhhh..."

Suosikkini keskusteluista meni näin:
"Niin, se on aina ollut viehättynyt eksoottisista naisista, koska se on ite puoliks kreikkalainen. Se on puoliverinen."
"Half-blood... Mudblood... Hermi-oooone..."
"Mitä?"

Jos haluaa saavuttaa vaihtoehtoisen tavan hahmottaa ympäröivää maailmankaikkeutta, tarvitsee vain juoda kaljaa.