Huomenna olet kuuluisa

Unen rajamailla kehittelin päässäni aika loistavan idean kirjasta, jonka nimi olisi Huomenna olet kuuluisa.

Juoni ja idea ovat kauniita, mutta minulla tuskin tulee koskaan olemaan aikaa kirjoittaa kirjaa nimeltä Huomenna olet kuuluisa. Minulla on 4 (tai oikeastaan 5, jos omani lasketaan) suurta tarinaa kirjoitettavana. Saan usein ideoita pienemmistä tarinoista, mutta ne on vain pakko sivuuttaa koska suuret tarinat vaativat niin paljon huomiota.

Haluaisin myös otattaa itsestäni valokuvia, jotka näyttäisivät siltä kuin ne olisi otettu joskus 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Siltä kuin olisin itse elänyt siellä.

Tulen vielä löytämään Järjen tähän bloggaamiseen ja elämääni, mutta nyt olen tällainen idiootti ja haluankin olla tällainen idiootti. Pitää lakata tuntemasta pökerryttävää huonoa omaatuntoa siitä, että olen nyt onnellinen ja tyhmä. Olen koko ajan pahoillani kaikesta tästä. Tuntuu että häiriköin ihmisiä ja petän itseäni.

Ei ole mitään mistä pitäisi olla pahoillaan. Minulla ei ole mitään Saatanan määräämää velvollisuutta olla synkkä ja raskas ja surullinen.