lauantai 19. heinäkuuta 2014

Elämäntapanolous

Tämähän menee vain omituisemmaksi ja omituisemmaksi. Pystyn kuvittelemaan, että joku lukee näitä juttuja ja diagnosoi minut jotenkin hulluksi. Se on ok.

Luin edellisen merkinnän ja olin iloisesti yllättynyt siitä, että olin kuvannut Harry Houdinia sanoilla 'puhdasta seksiä'.

Tajusin että elämäntapanolous kuvaa erinomaisesti sitä asennoitumista jonka suunnittelen ottavani elämään.

Olen ollut jo pitkään enemmän tai vähemmän vittuuntunut siitä ajatuksesta, että pitää taas lähteä kohti Barentsinmeren rantaa. (Kirjani tapahtumat päättyvät sinne, joten siellä on pakko käydä.) Vuosi sitten kävin siellä jo, mutta silloin menin vain Vadsöhön asti, ja myöhemmin tajusin että kirjaa varten pitää mennä Vardöhön asti. Voi vittu. En jaksaisi lähteä sinne taas, en jaksa toistaa juttuja jotka olen jo kertaalleen tehnyt. (Vaikka istunkin joka ilta sohvalla identtisessä asennossa ja katsoin Frasieria ja juon teetä samasta kupista. En elä ihanteideni mukaisesti.)

Tänään istuin Soi Soissa ja ymmärsin 2 asiaa:

1) Minulla ei ole henkisesti juuri mitään yhteistä luomuhippien kanssa. En vain ymmärrä heitä. Uskon eläinten oikeuksiin, koska se on tieteellisesti ja eettisesti perusteltua, en jonkin spirituaalisen luonnollisuusjutun takia. Eihän luonnollinen edes tarkoita mitään. En toisaalta mitenkään vihaa hippejä, minusta on enimmäkseen mukavaa että heitä on olemassa. (Miksi minun ylipäätään pitäisi pystyä samastumaan ihmisiin pitääkseni heistä?) Kai suurin ero välillämme on lopulta siinä, että he ovat vapaita ja iloisia ihmisiä ja minä tunnen itseni heidän rinnallaan jonkinlaiseksi saatanallisen ankeuden levittäjäksi. Siis ankeuttajaksi:

Aaaaaaa!

Toisaalta en pysty samastumaan saatananpalvojiin tai gootteihin tai muihin synkiksi identifioituviin ihmisiin. En kai edusta mitään alakulttuuria. Sehän on hyvä.

2) Voin matkustaa Barentsinmerelle ja takaisin 4 yössä. Tämä on hullua, koska viimeksi hommaan meni yli viikko, mutta tällä kertaa voin tehdä sen näin:

YÖ 1. Matkustan yöjunalla Rovaniemelle. -> Seuraavana päivänä nousen bussiin ja ajan Sodankylään, missä tarkistan muutaman tähdellisen asian. (Viimekertainen pysähdykseni Sodankylässä oli elämäni masentavimpia päiviä ja halusin lähinnä kuolla. Bring it on.) -> YÖ 2. Nousen bussiin, joka kiitää pohjoisen yön halki Norjan rajan yli ja saapuu aamuyöllä Vadsöhön. (Toivottavasti siellä on yhtä aavemaisen autiota kuin viime kerralla.) Vadsössä raahaan itseni samaan hotelliin kuin viimeksi. -> Seuraavana päivänä matkustan bussilla Vardöhön, jossa vietän hetken aikaa ja tarkistan haluamani asiat. Sitten matkustan takaisin Vadsöhön. -> YÖ 3. Jätän hotellini aamuyöllä ja nousen bussiin, joka ajaa takaisin Rovaniemelle. -> Puolenpäivän aikaan nousen bussista Rovaniemellä todennäköisesti väsyneenä, puutuneena ja vihaisena. (Tämä on tärkeää.) Kidun loput päivästä Rovaniemellä. -> YÖ 4. Illalla nousen yöjunaan ja palaan sillä Helsinkiin.

4 YÖTÄ. Tämä saattaa hyvinkin onnistua. Sitten olen taas vapaa ja voin tehdä uusia ja kiinnostavampia asioita, muun muassa jatkaa valheellista projektiani "oikeana ihmisenä" oikeiden ihmisten keskuudessa, eikä tarvitse enää tuntea Barentsinmeren stressaavaa painoa harteillani. Huh.

Ehkä lähden ensi viikon lauantaina. Sitä ennen menen hyppyrimäkeen, William K:hon ja öiselle katolle, jos Luoja suo. Hän ei aina suo, mutta ehkä tällä kertaa.

Niin ja:

”Valmiissa” kirjassa on tällä hetkellä 336 sivua. Lupasin jo suunnilleen 30 vuotta sitten paljastaa pätkän tekstiä sivuilta 17, 45, 122, 171 ja 209. Aion tehdäkin sen, mutta pyydän että joku heittää vielä MUUTAMAN SIVUNUMERON LISÄÄ. (En tiedä miksi, mutta) voisiko joku tehdä niin? Muutama sattumanvarainen sivunumero lisää väliltä 1-336, niin sitten toimin lupaukseni mukaan.

Kiitos!

33 kommenttia:

  1. 4, 101 ja lisäksi 246 (koska pidän siitä numerosta)

    VastaaPoista
  2. Anuroin sielunsa menettävälle Harrylle.

    VastaaPoista
  3. Olkoon Luoja armollinen.

    Mitä helvettiä.

    36.

    Terveisin Katto Kassinen (monet sanovat häntä ärsyttäväksi, mutta itse muistaakseni lähinnä pidin hänestä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Itselläni ei koskaan ollut minkäänlaista suhdetta Katto Kassiseen.

      Poista
  4. 69. Koska Houdini ja puhdasta seksiä.

    VastaaPoista
  5. Sun on kohta julkaistava koko kirja. En heitä numeroita koska taistelen järjestelmää vastaan(!). Muut ovat hirvittävän tottelevaisia. Voisit alkaa jonkinlaiseksi messiaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kapinasi on toivotonta. Jonakin kauniina päivänä sinäkin lankeat, koska Minua ei voi pysäyttää.

      Poista
    2. Kapina ei ole koskaan toivotonta!

      Poista
  6. vardö on hieno. pelkäsin sitä tunnelia, joka meni meren alta itse saareen. ostettiin sieltä pari aivan saatanan pahaa hodaria, kun muut mestat oli kiinne siihen aikaan. myös hamningberg on upee. sinne loppuu kaikki tiet ja on vaan sinivihreitä jäämeren aaltoja. ja pari tuulenpieksemää puutaloa, joista yhdessä on vohvelikahvila. vitun hyviä vohveleita muuten. ja siellä kalliorinteillä, joiden välissä se ykskaistainen tie kulkee, on helkkaristi kuivuneita merisiilien kuoria.

    kommentoit mulle jotain jonnekin ja onnistuin häseltämään sen kommentin hyväksynnän kanssa (se kävi roskapostin kautta). nyt en enää tiedä mihin tekstiin se tuli, häiritsee. tahtoisitko kertoa?

    vittu, kun tahtoisin sanoa sivunumeroksi 394 (hah hah), mutta ehkä 221 kelpaa sitten. ja 84.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ääp löysinkin sen kommentin!! se vaan tais jäädä hetkeks roskikseen olemaan.

      Poista
    2. (Kommenttini oli lyhyt ja ytimekäs, eikö totta?)
      (Kiitos sivunumeroista!)

      Loistavaa! Joku joka on käynyt Vardössä! Olet kuin enkeli taivaasta.

      Kysymyksiä!

      1. Milloin päädyit Vardöhön ja miksi?

      2. Hamningberg ja Vardö. Oliko näissä paikoissa paljonkin turisteja? Entä muita ihmisiä? Haluaisin löytää mahdollisimman rauhallisen ja hiljaisen ja ihmisettömän paikan.

      3. Etsin paikkaa, jossa voi tuntea olevansa maailman rajalla. Onnistuuko tämä Vardössä? Vai pitääkö mennä Hamningbergiin asti? Pääseekö Hamningbergiin (esim. Vadsöstä) bussilla yhtä helposti kuin Vardöhön?

      Voi pojat! Tämä oli yllättävä käänne.

      Poista
    3. kiitos kommentista. erittäin ytimekäs ja hymyilyttävä.

      1. neljä vuotta sitten kesäkuussa ajettiin norjaan perheen kanssa. päädyttiin hamningbergiin jotain kautta (muistaakseni ajeltiin etsimässä kotkia äidille valokuvattavaksi) ja takaisin tullessa pysähdyttiin vardössä. miksi on vaikeampi, en minä tiedä. koska tahdottiin? kai meillä oli nälkä.

      2. vardössä käytiin iltasella. muistikuvieni mukaan siellä oli täysin tyhjää, mutta luultavasti siellä kyllä kuljeskeli satunnaisia kaupungin asukkaita siellä täällä. hamningbergissä oli kyllä jonkin verran ihmisiä meidän kanssa samaan aikaan käymässä, ei mitään rysää kuitenkaan.

      3. hamningbergissä ainakin oli maailmanreunan fiilistä. tai lähinnä sillä rosoisten kallioiden välissä kiemurtavalla loputtomantuntuisella tiellä. muistan seisseeni kamera kädessä kovassa mereltä puhaltavassa tuulessa. tuntui tyhjältä. kai siellä perilläkin. mutta se tie. vardössä tuntui eri tavalla autiolta. tien hamningbergiin kuuluikin olla tyhjä ja karu ja autio. vardössä siellä talojen keskellä tyhjyys oli erilaista. tuntui vähän hylätyltä. toisaalta en ollut edes yksin, joten ehken osaa täysin vastata. bussista en kyllä osaa sanoa.

      tosta artikkelista tulee lähinnä olo, että se kaikki on siellä norjan kärjessä vaan ihmisten makuelämyksiä varten. toivottavasti tästä vastauksesta oli jotain hyötyä, faktojen muistaminen oli yllättävän vaikeaa, kun olen nähnyt vardöstä ja hamningbergistä niin monesti unia reissun jälkeen.

      Poista
    4. Tämä oli erittäin hyödyllistä, kiitos! Mukava tietää etten ole ainut joka vain päätyy sinnepäin.

      Hmmm. Näyttää siltä, että taidan valita Vardön sijaan Hamningbergin (jos vain löydän bussin sinne Vadsöstä).

      Tämä on historiallinen suunnitelmanmuutos, voit olla ylpeä vaikutuksestasi.

      Toisaalta Vardö ei ole pois suljettu. Se tunneli kiinnostaa. Löytyykö Vardöstä rantaa, jolla voi seistä ja tuntea olevansa maailman rajalla? Etsin nimenomaan rantaa, jolla seistessä tulee tietty äärettömyyden tuntu.

      Poista
    5. se tunneli on melkein kolme kilometriä pitkä. en pidä ahtaista paikoista, joten ne olivat varmaan kuumottavimmat melkein kolme kilometriä (2890 metriä) elämässäni. ja vielä meren alla. lohduttauduin ajatuksella, että jos tunneli sortuu, tai täyttyy vedellä, kuolen ainakin merenpohjaan. meret on jees.

      oon aika varma, että vardöstä löytyy jokin ranta. se on kuitenkin saari. emme viipyneet siellä kovinkaan kauaa. hamningbergissä ainakin oli rantaa. jos menet bussilla, kokeile kysyä kuskilta voiko se pysähtyä ja laskea sut hetkeksi ulos jossain kohtaa tietä hamningbergiin. siellä on paljon rosoista kalliorantaa ja aaltojen ääni on ihan ihmeellinen.

      vardössäkin kannattaa varmasti pistäytyä, mikäli on mahdollista. olen ollut siellä niin monesti unissani, että aiheen noustua nyt yllättäen pinnalle tahtoisin samantien lähteä vardöön, sekä hamningbergiin. ihan sieluun sattuu. vadsön ja vardön välillä on myös saari nimeltä ekkeröy. siellä on aika paljon taloja ja ihmisiäkin kai, mutta siellä oli myös hiton hienoa. saaren toisessa päässä on sellainen korkee kallio, jonka rinteillä asuu paljon lintuja. siellä oli myös hienointa nurmikkoa, jota olen nähnyt. ja lampaita. valtava, kuollut rapu rannalla ja saapas.

      okei nyt menee taas hieman ohi aiheesta. nostit vaan norjan mieleen ihan yhtäkkiä ja kaipaan sinne kamalasti. toivottavasti sun reissu onnistuu hyvin ja pääset jonkin äärettömän tyhjyyden luokse. kerrohan sitten.

      Poista
    6. No hei! Tuu mukaan! (Tiedän että tämä oli villi ehdotus, mutta haluan oikeasti että tulet mukaan. Jätän tämän asian sinun mietittäväksesi.)

      Taidan mennä ensisijaisesti Hamningbergiin. Saattaa olla, että viivyn Vadsössä yhden päivän suunniteltua pidempään ja vierailen ihan varmuuden vuoksi (tunnelin vuoksi) Vardössäkin.

      Kiitos. Tämä informaatio oli oikeasti hyödyllistä. Löydän vielä äärettömän tyhjyyden.

      Poista
    7. mua ei pidättele oikein mikään muu kuin se, että oon edelleen vähän aikaa vielä ainakin juridisesti lapsi ikäni puolesta. äitini olisi varmaan aika järkyttynyt, jos nyt karkaisin norjaan. harmi, muuten kyllä olisin lähtenyt. olen tien päälläkin valmiiksi. seuraavalla kerralla sitten.

      hamningberg on hyvä. toivottavasti siellä ei ole turisteja.

      kiitos sulle, oli hyvä päästä sattumalta puhumaan norjasta.

      Poista
    8. Voisit sanoa äidillesi, että minä toimin matkan ajan virallisena huoltajanasi. Okei, en usko että siitä olisi paljon hyötyä.

      Jos Hamningbergissä on turisteja, heidät on vain siedettävä. Eivät he voi minun päivääni pilata. En anna heidän.

      Poista
  7. (Tuli kyllä epämääräisesti paha olo, kun luin Hamningbergistä tämän artikkelin, jonka on kirjoittanut joku Irene Teleranta: http://mondo.fi/norja/paratiisi-pohjoisessa

    Kaikki kuulostaa niin hyvältä ja kauniilta. Todelliselta. Mutta lähes joka ikinen vitun kappale pitää lopettaa jotenkin näin: "Mutta kalastajilla ei ole valittamista. Rapua viedään maailman ravintoloihin rekkalasteittain. Makuelämys on upea. »Parempaa kuin hummeri!» seurueen kokenein maistelija toteaa. Yhdyn väitteeseen ja kaivelen otuksen puolimetrisistä koivista viimeiset lihat."

    Miksi? Eikö luontoa voi ihailla ja kunnioittaa ilman, että lopullisena päämääränä on aina tarpeeton eläinrääkkäys? Omassa maailmankuvassani villieläinten rääkkääminen on lähinnä täysi vastakohta luonnon kunnioittamiselle. Millaisessa vitun maailmassa oikein elän?

    Oh well, oh well. En minä maailmaa muuta paremmaksi kieltäytymällä näkemästä sitä sellaisena kuin se nyt on. Pimeys on täällä nyt, toivottavasti 100 vuoden kuluttua valo on jo voittamassa.

    Tämä oli pelkkää surun purkamista, johon en odota minkäänlaista reaktiota.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Labraliha, labraliha, tule jo että päästään alkuun vallankumouksessa.

      Poista
  8. Sun täytyy varmaan valita näistä sivuista nyt mitä julkaiset, sillä et voi julkaista näitä kaikkia (okei julkaiset kuitenkin ne jossain vaiheessa, mutta ei vielä) et ainakaan tuota viimeistä sivua (et ehkä tuota ensimmäistäkään tai joitain tuolta välistä), ettet paljasta liikaa juonenkäänteitä. [Haluan lukea kirjan kokonaisuutena ja viimeisen sivun viimeisenä. (Sitäpaitsi viimeiset sivut, varsinkin viimeinen lause, ovat pyhiä.)]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän. Katsotaan miten päädyn toimimaan.

      Älä huoli, en ole vielä kirjoittanut Viimeistä Sivua!

      Poista

Sano mulle jotain tai kuolen