lauantai 3. toukokuuta 2014

Oscar Wilden naama.

Heräsin torstaina päivällä. Nyt on lauantaiaamu kello 2. Mitä vittua. Jonkin on muututtava tai tuhoudun.

Tietysti olisi ihan kiinnostavaa kokeilla miltä tuntuu tulla oikeasti hulluksi. Joutua psykoosiin, you know. Kuulemma valvomalla voi päästä siihen. Mutta mielelläni hoitaisin nämä tärkeät hommat ensin loppuun. Sitten voisin kokeilla oikeaa hulluutta.

Tai ehkä mulla ei ole geneettistä taipumusta. Sukulaiseni eivät ole erityisen hulluja.

Mietin tuleeko tämä onnistumaan. Suunnitelmani tähän elämään on oikeasti hullu. Juuri ja juuri saavutettavissa, mutta hullu.

No niin, tämä on sitä nyt, tulen hulluksi, any moment. Englannintaitoni on kohentunut aika räjähdysmäisesti viime aikoina, varmaan siksi sotken sitä tähän. En tiedä.

Kirjoitan nyt täysin intuitiolla.

Kävin tänään (tai siis eilen?) aamulla puoli kahdeksan aikaan hengaamassa Kallion lukion autioilla käytävillä. Näytin siltä että voisin opiskella siellä. Hohhoijaa. Seinällä oli Oscar Wilden ja Arthur Rimbaudin naamat.

Paskaaks tässä.

6 kommenttia:

  1. Koin juuri jotenkin surrealistisen hetken, kun tajusin että jos olisin tullut kouluun eilen tuntia aiemmin olisin voinut törmätä suhun käytävällä autuaan tietämättömänä siitä, että oon lukenut sun blogia. Kiinnostava ajatus on: olisinko tunnistanut sut vaan sen perusteella mitä oon lukenut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiehtovaa! Mitä mieltä olet Kallion lukiosta? Oletko syntynyt vuonna 1995, 1996 vai 1997?

      Mahdollisesti olisit ainakin jälkeenpäin tajunnut että se olin minä.

      Poista
  2. Vuonna 1996.

    Pidän sitä aika lailla epäaitouden ja tekopyhyyden tiivistymänä enkä oikein jaksa paikallisia ihmisiä, mutta on hyvin mahdollista että olen itse vähintään yhtä rasittava ja tarkastelutapani osoittaa myöhäisteini-iän kapeakatseisuutta ja on jonkinlaista tukahdutetun ylimielisyyden oireilua. Koulu oppilaitoksena on ihan mukava ja on kiva kun voi käydä lukuaineiden välillä esim. hyppimässä tanssisalissa.

    Paljon mahdollista. Ainakin kerran oon myös luullut nähneeni sut bussissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli aikoinaan tiettyjä surullisia yhteyksiä Kallion lukioon. En osaa sanoa mitä ajattelen paikasta.

      Olinko bussissa seksikäs?

      Poista
    2. Surullisia yhteyksiä? Saako niistä kysyä? Tai saa, mutta eri asia vastaatko. Tuskin, mutta ei se mulle kyllä kuulukaan.

      Hmm. Se oli niin vilahtava hetki etten ole ihan varma. Olit vähän synkkä ja ihan itsesi näköinen, mutten erottanut kasvoja. Ehkä siksi en osaa sanoa siitä seksikkyydestäkään.

      Poista
    3. Surulliset yhteyteni ovat niin hankalia ja monimutkaisia, etten osaa tiivistää niitä tähän.

      Arvelen että olin seksikäs. Yleensä olen.

      Poista

Sano mulle jotain tai kuolen