tiistai 24. joulukuuta 2013

Aurinko sammuu

Vuosi sitten joulukuussa olin jotenkin villi.


Ostin siskolleni joululahjaksi paidan.

Nyt aloin paketoida sitä. Päätin kuitenkin ensin kokeilla sitä päälleni.

Kiskoin sen siis päälleni. Nyt en saa sitä pois. (Olen niin valtavan lihaksikas.) Olen yrittänyt saada sitä pois jo ainakin 10 minuuttia. En tiedä mitä teen. Pitäisi kai vetää harry houdinit ja muljauttaa olkapäät sijoiltaan. Ehkä joudun leikkaamaan tämän pois.

Huoh.

Hyvää joulua.

________________________

[suru-ja-vitutus]Pari vuotta sitten Helsingin Sanomien kyselyssä lähes 70 % suomalaisista ilmoitti vastustavansa vahvasti 'eläinten tehotuotantoa halvan ruoan tuottamiseksi'. Vain 5 % väitti kannattavansa sitä. Silti tänäkin jouluna n. 80 % suomalaisista ostaa kinkun, nimenomaan tehotuotetun kinkun suoraan maanpäällisestä helvetistä. En ymmärrä. Miksi sen kinkun pitää olla pöydällä? Kenen joulumieli ylipäätään on niin pinnallista että se riippuu jostain möykystä pöydällä? En ole koskaan tavannut ihmistä joka edes erityisemmin pitäisi kinkusta. Kai kyse on vain perinteestä. Perinne mahdollistaa mitä tahansa, kirjaimellisesti mitä tahansa. Oli kyse miten pimeästä ja kammottavasta asiasta hyvänsä, kunhan sitä vain tekee tarpeeksi kauan ja tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee pyhää. Maanpäällisiä helvettejä on rahoitettava ja kinkun on oltava keskellä pöytää, koska muuten Aurinko sammuisi, taivaat putoaisivat, Joulupukki tukehtuisi, pikkulapset hajoaisivat tomuna ilmaan ja Jumala langettaisi vihan salamoita joulun viettäjien ylle. Ihmiset ovat kaikkea muuta kuin rationaalisia.

Totta kai tietyllä tasolla ymmärrän miten kaikki tämä on mahdollista. Kinkun ostamisella ei ole paljoakaan tekemistä ihmisen hyvyyden kanssa. Lähestulkoon kaikki ihmiset haluavat toimia oikein, mutta moni ei vain yksinkertaisesti jaksa. Vanhempani ovat syvästi hyviä ja älykkäitä ihmisiä, mutta silti meillä syötiin kinkkua aivan viime vuosiin saakka. Ihmiset eivät halua katsoa sinne minne katsominen pilaa rattoisan joulumielen. Tajuan kyllä. Jonain päivänä ehkä osaan antaa kaiken anteeksi.[/suru-ja-vitutus]

Jos jotain toivon Joulupukilta niin tätä: haluan mennä nukkumaan ja herätä aivan toisenlaisessa maailmassa.

Mutta. Ensin pitää muljauttaa olkapäät sijoiltaan.

6 kommenttia:

  1. naurahdin ääneen. hyvää joulua!

    VastaaPoista
  2. Mahtavasti kirjoitettu! Ajatuksiani sanoina joulukinkusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mitä helvettiä törmään täällä tuttuihin ihmisiin lukeeko sua kaikki

      Poista
    2. Tietääkseni n. 30% ihmisistä.

      Poista

Sano mulle jotain tai kuolen